Kotiseutuarkistot kaipaavat strategiaa lakiuudistuksen lisäksi
Kotiseutuliitto on ottanut kantaa ehdotukseen päivitetystä arkistolaista. Liitto pitää lain ajanmukaistamista erittäin tarpeellisenä uudistuksena. Kotiseutuarkistot ovat merkittävä osa paikallista muistia ja kansallista kulttuuriperintöä ja tarvitsisivat lain rinnalle strategian. Jos tällainen strategia tulee, Kotiseutuliitto osallistuu mielellään sen laatimiseen.
Hallinto tai omistus ei voi yksinomaan määrittää kulttuuriperinnön arvoa, eikä yksityisluontoista kulttuuriperintöä voida jättää kulttuuriperintötyössä toisarvoiseen asemaan.
Lakiehdotusten tavoitteena on päivittää lainsäädäntöä vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä, yhdenmukaistaa säädöksiä sekä selkiyttää terminologiaa ja Kansallisarkiston toimivaltaa. Lakiehdotus kyllä toteuttaa tavoitteitaan, mutta aineksia olisi ollut vahvempaankin uudistamiseen.
Kotiseutuliitto selvittää parasta aikaa Suomen kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita laajalla kyselyllä. Kysely toteutettiin alkuvuonna 2022 ja sen tulokset valmistuvat myöhemmin tämän vuoden aikana. Edellisen kerran kotiseutuarkistojen tilannetta on selvitetty vuonna 1999.
Yksityisarkistot ovat myös tärkeitä
Arkistolaissa säädettäisiin kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien yksityisten asiakirjojen arkistoinnin ja saatavuuden edistämisestä, tällaisten aineistojen hankkimisesta ja yksityisen arkistotoiminnan kehittämisestä, mutta säädöspohja jää niissä Kotiseutuliiton mielestä riittämättömäksi.
Yksityisarkistojen kehittämistyö on määritetty Kansallisarkiston tehtäväksi yksityisen arkistotoiminnan harjoittajien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Vaarana on, että jaettu kehittämisvastuu ei tule selkeästi kenenkään tehtäväksi.
Mikäli yksityisen arkistokentän tarpeita ja haasteita ei tässä vaiheessa voida tarkemmin huomioida lainsäädännön kautta, olisi Kotiseutuliiton mukaan tarpeen tehdä laajapohjainen yksityisarkistoja koskeva strategia. Tämä kattaisi yksityisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön kokonaiskentän, ei vain nykyisin valtionavustusta saavien yksityisluontoisten keskusarkistojen rahapelituoton vähentymisestä seuraavat haasteet; kyseiset arkisto-organisaatiot vastaavat vain omaan hankintapolitiikkaansa kuuluvista aineistoista, mikä muodostaa vain rajatun osan kokonaisuudesta. Kotiseutuliitto osallistuu mielellään työhön.
Strategiassa voitaisiin määrittää yksityisarkistojen laajempia tavoitteita, linjata niiden toimintaa ja yhteistyötä sekä mahdollistaa kehittämistyön resursointi. Kotiseutuliittp toivoo, että strategia johtaisi aikanaan tarvittavien yksityisiä arkistoja ja asiakirjakokonaisuuksia koskevien säädösten säätämiseen.
Strategiatyössä Kotiseutuliitto näkee tärkeänä ottaa esille yksityisarkistoja koskevan vastaanottovelvoitteen suomalaisen asiakirjapohjaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi. Lisäksi on tärkeä varmistaa, ettei kaupankäynti yksityisarkistoilla vaaranna kulttuuriperinnön säilymistä ja saavutettavuutta.
Kotiseutuarkistot ovat merkittävää kulttuuriperintöä
Kotiseutuarkistot ovat merkittävä osa paikallista muistia ja kansallista kulttuuriperintöä. Niitä ylläpitävät kunnat ja kotiseutuyhdistykset. Kotiseutuarkistot olisi syytä tunnistaa ja nostaa selvästi esille arvokkaana kulttuuriperintöaineistona. Samoin niiden perustamista ja hyvää hoitoa olisi syytä ohjata selvästi nykyistä paremmin resurssein.
Julkiset ja yksityisarkistot tulisi nähdä osana asiakirjallisen kulttuuriperinnön yhteistä kokonaisuutta, samaan tapaan kuin esimerkiksi ammattimuseot ja paikallismuseot nähdään tänä päivänä esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisen kokonaisratkaisuna.
Myös uudessa, pian julkaistavassa kulttuuriperintöstrategiassa painotetaan kulttuuriperinnön moninaisuutta ja monimuotoisuutta. Hallinto tai omistus ei voi yksinomaan määrittää kulttuuriperinnön arvoa, eikä yksityisluontoista kulttuuriperintöä voida jättää kulttuuriperintötyössä toisarvoiseen asemaan.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle arkistolain ja Kansallisarkistosta annetun lain muuttamisesta