Korjausklinikka-hanke kääntää korjausrakentamisen huomion kestävään kehitykseen ja kulttuuriperintöön

Uutinen

Korjausklinikka-hanke tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaiseen korjausrakentamiseen etenkin Päijät-Hämeen alueella. Hankkeessa tuetaan myös alan elinkeinojen uudistumista.

Hyvin hoidettu rakennettu kulttuuriympäristö voi olla maaseudun ja taajamien merkittävä vetovoimatekijä – korjausvelkaiset, kenties tyhjilleen jääneet rakennukset päinvastoin. Monia jo rapistumaan päässeitä kohteita on kunnostettu jopa paikkakuntiensa vetonauloiksi, mutta yhä vanhan rakennuksen korjaustarpeet saatetaan nähdä ylisuurina ja ylitsepääsemättöminä.

Maassamme ja etenkin Päijät-Hämeessä on niukasti korjausrakentamisen neuvontaosaamista ja -palveluja. Neuvonnalle on yhä enenevässä määrin tarvetta, kun ilmastonmuutos sekä kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön vaalimisen tavoitteet haastavat myös korjaus- ja täydennysrakentajat.

Näihin haasteisiin tartutaan Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hankkeessa. Hankkeen toteuttavat Lahden ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto ja se jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankerahoitus tulee Maaseuturahastosta Hämeen Ely-keskukselta.

Hankkeen tavoitteena on edistää maaseudun ja maaseututaajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjaus- ja täydennysrakentamista sekä tukea alan elinkeinojen uudistumista.

Hankkeessa vanhojen kiinteistöjen omistajille tarjotaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaisesta korjausrakentamista. Samalla selvitetään heidän palvelutarpeitaan, ja välitetään niistä tietoa alalla toimiville tai sinne laajentaville yrittäjille.

Yrittäjiä kannustetaan uudistamaan liiketoimintaansa tukemaan kestävää kehitystä. Kierto- ja jakamistaloudessa on monia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hanke suuntautuu Päijät-Hämeen alueelle, mutta tulosten on tarkoitus hyödyttää koko maata

Päijät-Hämeestä puuttuvan korjausrakentamiskeskuksen ja -verkoston tarpeeseen vastataan kehittämällä osaamispääoman kokoava osaajatietopankki sekä ideoimalla, millainen korjausrakentamisen koordinaatiomalli vastaisi alueen tarpeisiin ja ajankohtaisiin haasteisiin.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä mm. alueen kulttuuriympäristöviranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että toiminnalla on jatkumisen edellytykset, kun hanke aikanaan päättyy.

”Useat korjausrakentamisen osaajat ja sidosryhmät ovat jo olleet yhteyksissä kuultuaan hankkeesta, mikä on todella hienoa,” hankkeen projektipäällikkö Reetta Nousiainen iloitsee. –”Toivon yhteydenottoja myös niiltä osaajilta tai kiinnostuneilta, jotka eivät vielä löydy korjausrakentamisen tai restauroinnin yritysrekistereistä. Myös kokemukset korjausrakentamisen käytännöistä ovat tärkeitä.”

Hanke alkaakin paitsi alueella toimivien osaajien ja sidosryhmien, myös hyvien esimerkkien ja toimintatapojen kartoittamisella eri puolilta maatamme. Tässä työssä ovat hyödyksi Suomen Kotiseutuliiton valtakunnalliset verkostot. Kotiseutuliiton ydinosaamista on kulttuuri- ja rakennusperintöön, paikalliseen kehittämiseen ja erilaisiin kumppanuuksiin ja hankkeisiin liittyvä neuvonta ja asiantuntijapalvelut. Kotiseutuliitolla on myös laaja verkosto rakennusperinnön korjaajia, käyttäjiä, tuntijoita ja tukijoita, sillä se on huolehtinut valtionavustusten jakamisesta seurantalojen korjauksiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien.

Hankkeessa vuosina 2020-2021 toteutettavat korjausrakentamisen työnäytökset, opastukset ja neuvontatoimenpiteet toteutetaan pääosin pilottikunnaksi lupautuneessa Heinolassa. Toimenpiteet kohdennetaan ja kohteet valikoidaan alueen omista tarpeista lähtien ja elinvoimanäkökulma huomioiden. Heinolan monipuoliset kulttuuriympäristöt kansallisesta kaupunkipuistosta maaseutumiljöisiin tarjoavat monenikäisiä ja -tyyppisiä tapauksia käsiteltäviksi. Hankkeen tulevia toimenpiteitä ja etenemistä voi seurata mm. facebookissa @Korjausklinikka.

Lisätietoja antaa: reetta.nousiainen@lamk.fi, puh. 044 7085071