Kasviopus, teollisuusyhteisön tarina ja kylähistoria Vuoden kotiseututeos -finaalissa
Vuoden kotiseututeos -kilpailun finaaliin on valittu kolme uutta kotiseututeosta eri puolilta Suomea: Koskö Hembygdsföreningin kustantama ja Helena Backin toimittama Koskö – vår stenrika by, Rauno Sairisen Fiskars on aina Fiskars – Työläiselämää ruukkiyhteisössä ja Konneveden kunnan kustantama ja Veli Saaren, Johanna Hellmanin sekä Reima Välivaaran kirjoittama kasviteos Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia.
Teokset valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati 35 ehdotuksen joukosta. Voittajateos julkistetaan 30. syyskuuta Turun kirjamessuilla kotiseutukirjallisuutta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa. Voittajan valitsee tänä vuonna päätoimittaja Matti Kalliokoski.
Raadin puheenjohtaja Jukka Hako toteaa, että kilpailu on tärkeä vuosittainen läpileikkaus kotiseutukirjallisuuteen.
”Kotiseutututkimuksen laajuutta kuvaa hyvin se, että tänä vuonna finaaliin seuloutui kolme hyvin erilaista ja ansiokasta teosta”, Hako jatkaa.
Koskö – vår stenrika by
Back, Helena (toim.): Koskö – vår stenrika by. Koskö Hembygdsförening 2022
Koskö on kylä Koivulahdessa, Mustasaaren kunnassa Pohjanmaalla. Koskö – vår stenrika by on perinteinen ja perusteellinen kylän historiasta kertova yli 600-sivuinen opus. Teos yhdistää paikalliset merkkihetket, kuten kaupan ja muiden palvelujen saapumisen, maailman tapahtumiin ja kehityskulkuihin.
Koskö – vår stenrika by kuvaa aluksi hyvin tyypillistä suomalaisen kylän tarinaa sen noususta vähittäiseen hiipumiseen. Kirjan loppupuolella nykypäivää lähestyttäessä kylään syntyy yhteisöllisyyttä ja tapahtuu elämänlaatua kohottava käänne.
Paikannimet on koottu erilliseen karttaliitteeseen, jossa ne on jaoteltu luonto- ja kulttuuripaikkoihin, joista jälkimmäisiä ovat esimerkiksi pellot, haat, laitumet, niityt ja tapahtumapaikat. Kirjassa käydään läpi kaikki kylän 206 asuinrakennusta, joista jokaisesta on tiivis taustakertomus.
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2023/kosko-var-stenrika-by
Fiskars on aina Fiskars – Työläiselämää ruukkiyhteisössä
Sairinen, Rauno: Fiskars on aina Fiskars – Työläiselämää ruukkiyhteisössä. Omakustanne 2022.
Fiskars on aina Fiskars -teoksen on kirjoittanut ympäristöpolitiikan professori, paikallishistorioitsija Rauno Sairinen. Sairinen on asunut Fiskarsin alueella vuodesta 1995 ja seurannut teollisuuslaitoksen muuttumista nykyiseksi käsityöläisten, taiteilijoiden, tutkijoiden ja eri alojen etätyöläisten asuttamaksi yhteisöksi ja houkuttelevaksi matkailukohteeksi.
Sairinen kuvaa teoksessaan Fiskarsin ruukin teollisuusyhteisön elämää reilun sadan vuoden ajalta 1800-luvun puolivälistä alkaen.
Yhteisössä oli ensimmäiseen maailmansotaan ja työväen järjestäytymiseen saakka tiukka hierarkia ja luokkajako. Työväki sai niukan rahapalkan lisäksi tonttimaata perunapelloksi, mahdollisuuden kotieläinten pitoon ja kohtalaisen turvatun elintason. Näiden lisäksi ruukki tarjosi lääkintähoidon ja vuodesta 1823 lähtien yksityisen kansakoulun työväen perheille.
Kirja esittelee yhteisön elämän muuttumista humaanilla tavalla. Kuvitus ja tekstien lomaan sijoitetut pienelämänkerrat tuovat ihmisen lähelle. Kirja tarjoaa lukijalle runsaan lähdekirjallisuuden, arkistolähteet ja haastattelutiedot.
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2023/26245-2
Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia
Saari, Veli; Hellman, Johanna; Välivaara, Reima: Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia. Konneveden kunta 2022.
Konneveden kasvillisuutta on kartoitettu jo runsaan sadan vuoden ajan. Viime vuosikymmeninä sitä on tehnyt Jyväskylän yliopiston Konneveden luonnontieteellisen tutkimusasema. Veli Saari, Johanna Hellman ja Reima Välivaara ovat tehneet kertyneestä aineistosta nelisatasivuisen kirjan. Kirjoittajat ovat koulutukseltaan luonnontieteilijöitä. He ovat myös kuvanneet ison osan teoksen kasveista.
Kirjan teksti ja kuvasto lähtevät liikkeelle eri luontotyypeistä. Jääkauden jälkeisten muinaisjärvien pinnalta nousseet kalliomaastot muodostavat yhden selkeän kokonaisuuden. Järvimaisemat, joita Konnevedellä on runsaasti, tarjoavat omanlaisensa kasvuympäristön, kuten myös järvien usein karuhkot luodot ja saaret. Konneveden seitsemän kosken reitti on merkittävä kasvuympäristökokonaisuus samoin kuin vaikkapa pienet lammet. Myös ihmisen toiminta on muokannut luontoa ja mahdollistanut omanlaatuisten kasvien kotoutumisen.
Sivuilla on luettelo Konneveden tutkimusalueen uhanalaisista ja kokonaan hävinneistä lajeista sekä esitellään alueella esiintyvät valtakunnallisesti merkittävät kasvilajit. Huomio kiinnitetään myös luonnonsuojelukysymyksiin, Konneveden kansallispuistoon ja keskeisiin arvokkaisiin luontokohteisiin.
Dosentti Lassi Saressalo on esitellyt kaikki kilpailuun osallistuneet teokset Kotiseutuliiton Kirjamakasiinissa www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2023.
Vuoden kotiseututeos -kilpailu
https://kotiseutuliitto.us12.list-manage.com/track/click?u=9cb36d433e4c1d86a1f878f89&id=fd744393f3&e=7860dfdc02
Aiemmat tiedotteet aiheesta
https://kotiseutuliitto.us12.list-manage.com/track/click?u=9cb36d433e4c1d86a1f878f89&id=440288a7ff&e=7860dfdc02
https://kotiseutuliitto.us12.list-manage.com/track/click?u=9cb36d433e4c1d86a1f878f89&id=870f038cbd&e=7860dfdc02