Jussi Salonen: #Kulttuuriliikuttaa Kotiseutupäivillä Tuusulassa
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Tuusulassa 8.-11.8.2019
Kulttuuri liikuttaa -juttusarja, ensimmäinen artikkeli
Juttu on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 13.1.2019
Kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se ei ole ainoastaan kylä, kaupunki, kukkula tai järvenranta. Se on samalla osa meidän syvintä itseämme.
Näillä Eino Leinon lauseilla voin itsekin kuvata suhdettani kotiseutuuni, Tuusulaan. Olen syntynyt Tuusulanjärven rannalla ja ikäni elänyt tällä seudulla. Tuusulanjärvi Tuusulan kirkon seutuineen on kenties lähimpäni mieltäni. Mutta niin on myös Hyrylä, urheilukeskus, Kellokosken Ruukki, Jokelan lammet ja tunne, kun Helsingistä tulen Tuusulanväylää pitkin Tuusulaan ja näen kyltin: Tuusula.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään ensi kesänä elokuun alussa Tuusulassa. Kulttuurikunnassa, suomalaisille rakkaan kultakauden taiteilijayhteisön juurilla juhlistamme samalla 70 vuotta täyttävää Suomen Kotiseutuliittoa.
Kotiseututyö liitetään usein menneen muisteluun. Se on osin sitä, mutta yhä enemmän kotiseututyö on keskeinen Tuusulan menestyksen, veto- ja pitovoiman rakentaja. Tuusulassa on vajaa 40.000 asukasta. Joka vuosi tänne muuttaa noin 2.500 uutta asukasta ja täältä muuttaa pois kutakuinkin saman verran tuusulalaisia. Kotiseututyö on merkityksellistä siinä, miten saamme kuntalaisemme viihtymään ja kotiutumaan, pysymään ja kokemaan Tuusulan kotiseudukseen.
Tuusulan kouluissa kotiseututyö on mukana lastemme oppimisessa. Ensimmäisellä ja toisella luokalla oppilaat tutustuvat omaan kotiseutuunsa ja sen merkitykseen, oman koulunsa sijaintiin Tuusulassa. Viidennellä vuosiluokalla oppilaat selvittävät omien tekojensa vaikutusta kotikuntaan. Musiikissa kaikilla vuosiluokilla oppilaat tutustuvat kotiseutuun liittyviin säveltäjiin ja musiikkiin osana kulttuurikasvatussuunnitelmaamme.
Kotiseudullamme on runsaasti tarinoita. Ne ovat osa työtä, jolla teemme kotiseutuamme muista erottuvaksi, mielenkiintoiseksi, haluttavaksi paikaksi asua ja elää. Tarinoita on syntynyt aiemmin ja niitä syntyy jatkossakin. Menneistä tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä, nykyisyydestäkin kertovat Tuusula-Seuran Aikakirjat. Vuotuisia aikakirjoja on jo 29. Virtuaalituusula.fi sähköisessä ympäristössään kertoo kuvin, videoin ja tekstein kotiseudustamme.
Kotiseutumme on tullut kuuluisaksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, suomalaisen kulttuurin syntyseutuna. Taiteilijayhteisön edustajat Jean Sibelius, Pekka Halonen, Juhani Aho, Venny Soldan-Brofelt, Eero Järnefelt, J.H. Erkko olivat tuusulalaisia. Sittemmin kuntamuutosten kautta osasta heitä tuli järvenpääläisiä. Näin tätä kotiseututyötä voi ajatella yhä enemmän myös seudullisena työnä, yhdessä naapuriemme kanssa.
Kotiseututyö on myös kehittämistä, uuden luomista ja tutkimista, tieteessä ja kulttuurissa. Yksin ja yhdessä tekemistä, arjessa ja juhlassa.
Tuusulalainen kulttuuri elää voimakkaasti kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja teatterissakin. Meillä on jo nimensä vakiinnuttaneita tekijöitä, sellaisiksi työllään pyrkiviä ja ensiaskeleitaan ottavia, opiskelevia. Nämä ovat niin yksittäisiä toimijoita, yhteisöjä kuin tapahtumiakin. Kulttuuria luovat myös tieteessä ja taloudessa omien alojensa asiantuntijat, joita Tuusulassakin on paljon yliopistoissa työskentelevistä yrityksien osaajiin.
Arjen ja juhlan kotiseututyötä meillä kuntalaisilla on osallistuminen erilaisiin tapahtumiin niin katsojina, järjestäjinä kuin talkoolaisina, elävöittämässä omaa kotiseutuamme. Vireät kotiseutuyhdistyksemme eri puolilla kuntaamme ovat olleet tässä keskeisiä toimijoita. Tässä työssä myös nyt toista vuottaan toimivilla viidellä alueellisella kehittämisverkostolla on kasvava rooli.
Aleksis Kiven Nummisuutarien sanoin:
Mutta niin muuttuu maailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädin tuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu maailma, Eskoni.
Kotiseututyökin muuttuu – vanhaa arvostaen, uutta luoden.
Jussi Salonen
Apulaispormestari, Tuusulan kunta
Tuusula-Seuran johtokunnan jäsen