Hyvän korjauksen palkinto Hunsalan työväentalolle
Hyvän korjauksen palkinto menee tänä vuonna Hunsalan työväentalolle. Yli satavuotias loppilainen tapahtumatalo on ajatuksella korjattu kesäinen kulttuurikeidas. Kunniamaininnat myönnettiin Ahmoon työväentalolle Karkkilasta, Itä-Jämsän maamiesseurantalolle Jämsästä, Honkamajalle Espoosta ja Koskö Samlingshusetille Mustasaaresta. Yleisöäänestyksen voitti Koskö Samlingshus. Hyvän korjauksen palkinto on tunnustus seurantalolle, jota on korjattu vanhaa kunnioittaen ja jonka käytettävyys on korjausten myötä parantunut.
Joka toinen vuosi jaettava seurantalojen hyvän korjauksen palkinto on myönnetty loppilaiselle Hunsalan työväentalolle.
Palkinto yllätti seurantaloaktiivit.
”Ajattelimme, että joku isompi kohde kuitenkin valitaan. Me olemme niin pieniä ja syrjässä ja toimimme pienillä rahoilla”, puheenjohtaja Olli Ikonen ja hallituksen tiedotusvastaava Marika Tudeer kertovat.
Palkintoraati kuitenkin painottaa, että koko ei ole ratkaiseva. Hyvä korjaaminen muodostuu talojen kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden vaalimisesta sekä talojen teknisen kunnon ja käytettävyyden ylläpidosta ja kohentamisesta.
”Hunsalan työväentalo on ajatuksella korjattu ja elävöitetty, asiantuntijoita kuullen vaalittu seurantalo. Pienimuotoisen, lajissaan tyypillisen ja sellaisena arvokkaan työväentalon asu on eheä ja perinteinen. Talossa on tehty oikeita asioita luontevilla materiaaleilla”, kehuu raadin puheenjohtaja Mikko Härö.
Palkintoraatiin kuuluivat Härön lisäksi arkkitehti ja yliopistonlehtori Iida Kalakoski Tampereen yliopistosta sekä rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.
Yleisöäänestyksen voittoon Koskö Samlingshus
Yleisöäänestyksen selkeäksi voittajaksi nousi mustasaarelainen Koskö Samlingshus. Se sai kaikista yleisöäänistä 33 prosenttia. Samlingshus sai myös palkintoraadin kunniamaininnan.
Kunniamaininta myönnettiin lisäksi Ahmoon työväentalolle Karkkilasta, Itä-Jämsän maamiesseurantalolle Jämsästä ja Honkamajalle Espoosta.
Hyvän korjauksen palkinto on Suomen Kotiseutuliiton ja seurantaloasiain neuvottelukunnan myöntämä tunnustus seurantalolle, jota on korjattu vanhaa kunnioittaen ja jonka käytettävyys on korjausten myötä parantunut.
Hyvin korjatussa seurantalossa korjaukset on tehty vanhaan taloon sopivilla korjausmenetelmillä ja materiaaleilla. Myös toiminnalliset parannukset, kuten esteettömyys ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu vanhaan rakennukseen sopiviksi.
Palkintoa haki tänä vuonna 33 seurantaloa kaikkiaan 12 maakunnasta.
Seurantalot ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä
Seurantalot ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle. Ne ovat erittäin merkittäviä myös paikalliselle turvallisuudelle ja varautumiselle.
Seurantaloja on noin 2500 eri puolilla Suomea. Paikallisyhdistykset huolehtivat ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin, rakennusta rakkaudella vaalien.
Hyvän korjauksen palkinto 2026
Hunsalan työväentalo, Loppi
Hunsalan työväentalo valmistui 1912 kartanon ja tehtaan rakennuttaman kapearaiteisen Karkkila-Hyvinkää radan varteen, lähelle Hunsalan pysäkkiä. Tämä kunnan viimeinen, alkuperäisessä käytössä oleva työväentalo elvytettiin 2020-luvulla. Rakennusperintöä ja ominaispiirteitä on vaalittu kunnostamalla ikkunat Museoviraston korjauskortiston mukaisesti perinteisin menetelmin, materiaalein ja maalein.
Varoja hankkeeseen saatiin pitämällä perinteiset iltamat hankkeen hyväksi. Käytettävyyttä on parannettu hankkimalla ilmalämpöpumppu, pienvesipuhdistamo, liesi ja jääkaappi.
Työväentalo on säilynyt ja säilytetty alkuperäisessä, vaatimattomassa asussaan, talossa ei ole sisävessaa tai juoksevaa vettä. Sisätiloissa alkuperäisyyttä edustavat sisäovet, lattiat, listat, yleisöpenkit ja näyttämökulissit. Kesäkäytössä olevalla talolla on pidetty iltamia ja näytetty elokuvia, ja sitä vuokrataan juhliin ja tapahtumiin.
Yhteyshenkilö: Marika Tudeer, puh. 044 552 2555, marika.tudeer@gmail.com, Hunsalan työväenyhdistys Kajastus
Yleisöäänestyksen voittaja ja kunniamaininta 2026
Koskö Samlingshus, Mustasaari
Koskön pienessä kylässä sijaitseva seurantalo valmistui 1952. Talon katto, julkisivut ja ikkunat kunnostettiin vuosina 2024–2025. Julkisivun peiterimavuorauksesta uusittiin noin puolet, ikkunat kunnostettiin ja katto uusittiin konesaumakattona uudelleen muuratuin piipuin. Talon energiataloutta parannettiin aurinkopaneeleilla ja ilmalämpöpumpulla. Ammattityön lisäksi hankkeessa merkittävässä roolissa oli talkootyö.
Seurantalo muodostaa nyt kylän sydämen. Talo on aktiivisessa käytössä, siellä pidetään kursseja, juhlia ja kulttuuritapahtumia. Yhdistyksessä on vahvaa kylä- ja talkoohenkeä, jolla talo rakennettiin 1950-luvulla, laajennettiin 1980-luvulla ja korjattiin 2020-luvulla.
Yhteyshenkilö: Alf Burman, puh. 050 565 9916, alf.burman@netikka.fi, Koskö hembygdsförening
Kunniamaininta 2026
Ahmoon työväentalo, Karkkila
Ahmoon työväentalolla on värikäs seurantalohistoria. Talo rakennettiin alkujaan asuinrakennukseksi 1880-luvulla. Työväentaloksi rakennus muutettiin 1911. Lapualaisvuosina talo suljettiin, takavarikoitiin ja huutokaupattiin. Käyttäjinä olivat sen jälkeen sosialidemokraattinen työväenyhdistys ja myöhemmin pienviljelijäyhdistys. Sotien jälkeen talo luovutettiin SKP:n Ahmoon paikallisyhdistykselle.
Rakennuksen ja sen rakenteiden säilyminen ja käytettävyys turvattiin 2000-luvulla laajassa korjaustyössä, jossa kunnostettiin talon julkisivuja, sisätiloja ja runkorakenteita. Ulkoasua kohensi uusi, punamullalla maalattu peiterimavuoraus, vesikourut ja katon maalaus. Ikkunapokat ja luonnonkivisokkeli kunnostettiin ja alapohjan tuuletusta parannettiin. Käytettävyyttä on parantanut uudet portaat, luiska ja talonmiehen asuntoon tehty tarjoilukeittiö.
Töitä on tehty merkittävissä määrin talkoilla ja vanhoja materiaaleja huomioiden ja kunnostaen. Aikaisemmin lähes käyttökelvoton talo on nyt aktiivisessa käytössä ja siellä on mm. teatteritoimintaa, perhejuhlia, kokouksia ja harjoituksia.
Yhteyshenkilö: Erkki Ollakka, puh. 050 332 3340, erkki.ollakka@kolumbus.fi, Karkkilan Vasemmistoliitto
Kunniamaininta 2026
Honkamaja, Espoo
Nuuksio-seura perustettiin nuorisoseuraksi 1929. Yhdistys sai 1932 läheiseltä kartanolta lahjoituksena tontin, johon 1936 rakennettiin talkoilla seurantaloksi nykyinen Honkamaja. Puutavaraa saatiin ympäristön tiloilta sekä Turuntien uuden linjauksen raivauksesta. Talon ulkoasu, näyttävä päätykuisti pylväineen ja aumakattoineen sekä 8- ja 10-ruutuiset ikkunat yksinkertaisine vuorilistoineen ja sisätilojen vaakapeiliovet liittävät rakennuksen ajan niukkaan klassismiin. Sodan jälkeen talo toimi viisi vuotta kansakouluna.
Vuosien varrella ympäröivä maaseutu on muuttunut talon ympärillä nykyaikaiseksi Espoon asutustaajamaksi ja pääkaupunkiseudun liikennealueeksi. Talolla on vilkasta toimintaa viikolla ja viikonloppuisin, jolloin taloa vuokrataan juhliin. Talon hoito on ollut pitkäjänteistä, hankesuunnitelmaan perustuvaa.
2000-luvulla sisätiloissa on pyritty palauttamaan aikaisempaa asua, mm. purettu näyttämö on palautettu saliin. 2020-luvulla on uudistettu keittiö, eteinen sekä kunnostettu ikkunat ja vanha ulko-ovi. Rakennusperinnön huomiointi sekä viihtyisyyttä ja käytettävyyttä parantaneet korjaukset ovat lisänneet talon käyttöä.
Yhteyshenkilö: Hannele Kerola, puh. 040 828 9901, hannelekerola@gmail.com, Nuuksio-seura
Kunniamaininta 2026
Itä-Jämsän maamiesseurantalo, Jämsä
Itä-Jämsän maamiesseuran talo rakennettiin 1951 seurantaloksi vanhasta hirsirungosta. Taloa on laajennettu 1990-luvulla. 2020-luvulla rakennuksen julkisivut on kunnostettu ja maalattu. Käytettävyyttä on parannettu keittiön peruskorjauksella ja laajennuksella sekä lattioiden kunnostuksella. Energiataloutta on parannettu lisäeristyksillä ja lämmitysjärjestelmän uusilla pattereilla ja ilmalämpöpumpuilla.
Toteutus on seurannut hyvin korjauspolkua: ensin on tehty kuntoarvio ja sen jälkeen hankesuunnitelmat, joita ovat laatineet rakennusmestari ja konservaattori. Korjauksissa on säilytetty vanhaa kunnostamalla ja täydentämällä, 1950-luvun alkuperäisyys ja kerrostumat huomioiden.
Talossa olevia rakennusosia on kierrätetty toiseen paikkaan. Työt ovat tehty perinteisillä materiaaleilla ja väreillä. Rakennuksen korjaushistoria on hyvin tiedossa ja merkittävä osa töistä on tehty talkoilla. Talo on yhdistyksen käytössä ja sitä vuokrataan. Käytettävyyden parannukset ja sisätilojen vaaliminen ovat lisänneet talon käyttöä.
Yhteyshenkilö: Anna Patajoki, puh. 050 370 3005, anna.patajoki@hotmail.com, Itä-Jämsän maamiesseura
Lisätietoja Hyvän korjauksen palkinnoista:
Rakennustutkija Jari Heiskanen, jari.heiskanen@kotiseutuliitto.fi, puh. 045 162 8440.