Perinnekasvit palaavat kyliin ja asuttavat kaupunkeja
Kauniit, avoimet, monilajiset niityt ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Kaupunkipuistoihin perustetaan kukkivia niittyjä eri puolilla Eurooppaa ja Suomea. Perusteena on estää pölyttäjien vähenemistä. Niittymäiset istutukset ovat olleet muotia myös perennaryhmissä usean vuoden ajan.
Perinnemaisemat tarjosivat ennen monenlaisia elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Perinteisiä niittyjä ja ketoja syntyi niiton ja laidunnuksen avulla. Nyt nämä ympäristöt ovat vähentyneet. Perinnekasvien lisääminen tontille nostaa nykyisin jopa uusissa asemakaavoissa tonttien ympäristöarvoa. Malli on monien kaupunkien käyttämä viherkerroin, joka huomioi ilmastovaikutusten lisäksi myös pihan monimuotoisuutta.
Vaali kylien ja kaupunginosien omia kasvikantoja
Eri paikkakunnilla esiintyy toisinaan arvokkaita, paikallisia kasvikantoja, joita on kasvatettu naapurustoissa. Suomesta on löydetty monia kauniita, kestäviä ja maukkaita pihakasveja, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa. Näitä ovat esimerkiksi tutummat Kuokkalan punaluumu ja Juhannusmorsian-ruusu.
Osa löydetyistä kasvikannoista on syntynyt mutaatioina ja niiden perimä on sopeutunut paikkakunnan kasvuoloihin ja ilmastoon, ja voi olla arvokas ominaisuus tulevaisuudessa.
Eri paikalliskantoja on otettu myös jalostukseen ja taimikasvatukseen sellaisenaan. Lisäksi vaihtelevasta perimästä on hyötyä, kun halutaan lisätä kasvien talvenkestävyyttä tai kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Myös ainutlaatuisia aromeja halutaan säilyttää yleisten lajikkeiden rinnalla.
Viime vuosina tutkijat ovat etsintäkuuluttaneet vanhoja kasvikantoja: hedelmäpuita, raparpereja ja pihakukkia. Jos tiedät jonkun vanhan paikkakunnan kasvikannan, voit vaalia sitä ja selvittää alkuperää. On edelleen kasviryhmiä, joita halutaan löytää Suomesta. Suomessa kartoitusta tekee Luonnonvarakeskus.
Miten oman pihapiirin kasvilajistoa voisi rikastaa perinnekasveilla?
Pihalla voi esiintyä ennestään jo säilyneitä maatiaiskasveja. Jotta nämä säilyisivät, kasvupaikasta kannattaa pitää huolta esimerkiksi kitkemällä ja merkitsemällä kasvupaikka. Lisäksi näistä voi kerätä siemeniä ja jakaa taimia.
Jos pihaan kaipaa täydennystä, voi etsiä vanhoja maatiaiskasveja siemenluetteloista, taimivaihtopäivistä tai kyselemällä naapurustosta. Hyviä perinnekasvikirjoja
löytyy kirjastosta.
Kukkapenkin lajistoa kannattaa täydentää ketoja niittyalueilla, jotka tuovat pihaan monimuotoisuutta eli aikuisten hyönteisten mesikasveja, toukkien ravintokasveja ja lajien talvehtimispaikkoja.
Viikate on ketterä
Pieneksi niityksi voi riittää jopa vain muutaman neliön ala. Niittylaikulle voi kylvää siemeniä ja poistaa kilpailevia ruohovartisia kasveja niittämällä. Maanpintaa
voi rikkoa siementen kylvöä varten. Niittyoppaita löytyy netistä.
Niitty leikataan yleensä kerran kesässä. Elo–syyskuun vaihde on tavallinen ajankohta. Silloin niittykukat ovat varistamassa valmistuneita siemeniä ja maaperän siemenpankki karttuu.
Niittotähde haravoidaan pois, jotta niitty ei muutu liian ravinteikkaaksi ja reheväksi monilajisille niittykukille. Ilman niittoa esimerkiksi vuohenputki ja vatukka voivat runsastua.
Paras niittotulos tulee viikatteella, joka leikkaa korret siististi, eikä silppua niitä maahan, kuten siimaleikkuri. Viikatteen käyttöä voi myös suositella
hienona vanhanajan taitona. Viikatteen käyttö on hiljaista – ehtii huomata siilit, sammakot ja linnunpoikaset verrattuna siimaleikkurilla työskentelyyn.
Ehdota seuraavaa vuoden perinnemaisemaa
Tunnetko jonkin vanhan ja arvokkaan pihapiirin tai hoidatko sellaista? Perinnemaisemat ovat vähentyneet Suomessa ja säilyneet pihapiirit ovat harvinaistuvia aarteita, joiden hoitoon perehtyminen voi viedä mukanaan.
Tietäisitkö sinä ehdokkaan seuraavaksi Vuoden perinnemaisemaksi? Maatiainen ry etsii ehdotuksia ja valitsee vuosittain ehdokkaista Vuoden perinnemaiseman haluten kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä. Vuoden 2021 perinnemaisema ilmoitetaan nyt huhtikuun lopussa.
Olisiko sinulla tai yhteisölläsi pihapiiri tai tila, kylänraitin ympäristö tai muu ympäristö, josta olisi ainesta Vuoden perinnemaisemaksi?
Perinnemaiseman valinnan kriteerit ovat melko vaateliaat, mutta arvotekijöitä löytyy monista paikoista. Usein niistä täyttyy osa ja se riittää. Listassa on monta mielenkiintoista asiaa, joiden avulla kuka tahansa voi vaalia ja kehittää omaa kulttuuriympäristöä sopivalla tavalla. Vaikkei laiduneläimiä voisi pihaan ottaa, voi harrastaa vanhan ajan niittyjen hoitoa tai istuttaa maatiaiskasveja.
Perinnemaiseman arvotekijöitä:
- Pitkään jatkunut perinteinen maankäyttö, laidunnus tai niitto ja niiden jatkuvuus
- Alkuperäisrotujen suosiminen laiduneläiminä
- Perinnekasvillisuuden ja kasvilajiston edustavuus
- Uhanalaisten ja huomioarvoisten (esim. muinaistulokkaat) kasvilajien esiintyminen alueella
- Alueen koko sekä kasvillisuustyyppien (esim. hakamaa, keto) monipuolisuus
- Maisemassa näkyvissä kulttuurin kerroksellisuus sekä alueen pitkä asutus- ja maankäyttöhistoria (esim. muinaisjäännöksiä)
- Perinteisenä säilynyt kyläasutus (esim. tiivis ryhmäkylä)
- Maatilojen pihapiirien vanhat, hyvin säilyneet talonpoikaiset rakennukset, puukujanteet, vanhat pihapuut, perinteiset hyöty- ja koristekasvit
- Perinteiseen karjatalouteen liittyvät rakenteet ja rakennelmat kuten heinäladot, aitat, riihet, kivi- ja riukuaidat, karjakujat
- Talonpoikaisen perinteen vaaliminen
Ehkä sinun tunnistamasi arvokohde on jonkun vuoden perinnemaiseman kunniakirjan kohteena?
Kuva: Korteniemen tila Liesjärven kansallispuistossa oli vuoden 2017 perinnemaisema (kuva Kirsi Mäkinen).
Maatiainen vaalii maatiaiskasveja, -rotuja ja perinnemaisemia
Maatiaisen jäsenet ylläpitoviljelevät maatiaiskasvien siemeniä ja niitä on saatavilla siemenvälityksestä. Yhdistys järjestää myös taimipäiviä, maatiaiskasveihin
ja -eläimiin liittyviä kursseja ja tapahtumia.
Joka vuosi valitaan Vuoden Maatiaiset: vuoden perinnemaisema 2021 on Inarin Pielpajärven kirkon ympäristö. Vuoden 2021 maatiaiskasvi on siankärsämö. Vuoden maatiaisrotu on suomenhevosen työhevosmuoto.
Tervetuloa tutustumaan Maatiaiseen!
Juttu on julkaistu aluperin Kotiseutupostissa 4/2020 www.kotiseutuposti.fi