Paikkojen voima kertoo ihmisten ja ympäristöjen moninaisesta vuorovaikutuksesta
Mikä on sinun voiman paikkasi? Tätä olemme kysyneet erilaisilta suomalaisilta Helsingin yliopiston Voiman paikka -hankkeessa. Voiman paikoista kerrottaessa paikan toimijuus saa monia muotoja. Se voi olla esimerkiksi hypnoottinen ja sentimentaalinen tai tarjota turvaa ja estetiikkaa.
Etnologisia ja nimistöntutkimuksellisia näkökulmia yhdistävässä hankkeessa selvitämme, mitkä paikat ovat arjessa voimaannuttavia, mikä tekee niistä sellaisia ja miten näiden paikkojen muutokset ovat vaikuttaneet asukkaiden kokemuksiin omasta lähiympäristöstään.
Sekä urbaanius, meri että metsä antavat voimaa
Voiman paikkoja löytyy urbaanista sykkeestä, meren rannoilta ja metsän hiljaisuudesta. Näin aineisto kertoo yleisesti ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta, siinä ilmenevästä aistien moninaisuudesta sekä paikkoihin kiinnittyvistä tunteista.
Voiman paikka -hankkeessa paikkojen merkityksiä tallennetaan monin eri tavoin. Määrällisesti suuri osa vastauksista on sähköisten kyselyjen avulla saatuja.
Kysymme vastaajalta, mikä on hänen voiman paikkansa ja pyydämme häntä kuvailemaan tätä paikkaa. Näin talteen on saatu monipuolisia kuvauksia paikoista.
Kiinnostavaa on myös se, millä tavoin vastaajat paikan määrittelevät. Useimmiten se on jokin nimellä mainittu paikka, mutta joillekin vastaajille esimerkiksi vain “metsä”.
Sähköistä kyselyä on levitetty mm. sosiaalisessa mediassa.
Tarinakahviloissa keskustelua paikoista pienryhmissä
Vuorovaikutteista tietoa vastaajien voiman paikoista olemme koonneet tarinakahviloissa, joissa osallistujat keskustelevat pienryhmissä teema kerrallaan omista voiman paikoistaan, niiden merkityksistä ja paikoissa tapahtuneista muutoksista.
Tarinakahvilat noudattelevat oppimiskahvila-metodia, joka soveltuu hyvin yhteiseen tiedon syventämiseen keskustelun edetessä: kussakin tarinakahvilan pöydässä on keskustelun vetäjä, joka johdattaa keskusteluun ja esittelee myös sen, mitä edellisen pöydän keskustelijat ovat ottaneet esiin.
Kunkin teeman ääressä viivytään noin 20 minuutin verran. Yksilöhaastatteluihin verrattuna kahvilakeskustelut antavat osallistujille mahdollisuuden pohtia itselle uusiakin paikkoihin kytkeytyviä teemoja ja näkökulmia.
Postikortit inspiraation lähteenä
Olemme lisäksi jalkautuneet asukkaiden pariin erilaisissa tapahtumissa ja tarjonneet mahdollisuutta osallistua tutkimukseen joko kyselyn tai haastattelun muodossa. Tämä matalan kynnyksen osallistuminen hankkeeseen on otettu positiivisesti vastaan.
Keskustelun inspiraatioksi olemme ottaneet keskustelun virittäjiksi mukaan myös erilaisia maisemia ja paikkoja edustavat postikortit. Kortit toimivat kerronnan tukena ja voivat jo sellaisenaan ilmaista paikan keskeisiä merkityksiä.
Tutkimukseen osallistujille moninaiset menetelmät mahdollistavat sen, että keskusteluun oman ympäristön merkityksistä pystyy osallistumaan itselle luontevalla tavalla. Tämä moniäänisyys on tärkeää, kun haluamme ymmärtää paikoille annettuja merkityksiä ja niitä tekijöitä, jotka ovat keskeisiä ympäristöä kehitettäessä.
Tarjouman käsitteellä pureudutaan paikkojen merkityksiin
Tarjouman, englanniksi affordance, käsitettä hyödyntämällä olemme halunneet korostaa paikkojen toimijuutta vuorovaikutussuhdetta kuvatessamme. Tarjoumat heijastavat paikoissa läsnä olevia toiminnallisia mahdollisuuksia ja potentiaaleja. Käsitteen avulla pääsemme tarkastelemaan ympäristöä ja siihen liitettyjä merkityksiä avoimesti, jolloin emme hahmota näitä ennalta määritettyinä ja suljettuina.
Paikoilla on eri tavoin painottuvia tarjoumia, joiden ”lukemiseen” vaikuttavat asukkaiden erilaiset kokemukset ja henkilöhistorialliset tekijät. Samalla tähän suhteeseen vaikuttavat sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet.
Nimeämisen avulla tuomme esiin paikkaan liittyviä merkityksiä
Yksi aineistosta hahmottamamme tarjouma on kielellinen tarjouma. Se nostaa esiin paikannimet ja muut kielelliset tavat, joilla voiman paikka on yksilöity ja esitelty. Nimeämisen avulla voidaan esittää paikkaan liittyviä merkityksiä ja mielikuvia.
Yksi esimerkki tästä on aineistossamme Pupumetsä, paikka lähimetsässä, jonne perheen retket kohdistuvat ja jossa on nähty jäniksiä.
Nimeäminen muistuttaa meitä siitä, että jokainen paikka, joka saa nimen, on yhteisölleen merkityksellinen. Pupumetsä on esimerkki myös siitä, kuinka erilaiset tarjoumat kietoutuvat toisiinsa.
Pupumetsässä ovat merkityksellisiä myös paikan tarjoamat näkymät – toisinaan avarat toisiin maailmoihin vievät, toisinaan seikkailuun ja yllätyksiin innoittavat suljetut näkymät -, toiminnalliset puitteet, joihin voi yhdistyä niin aktiivinen tekeminen kuin paikan tarjoama rauha, sekä materiaalinen ympäristö rakennuksineen, luonnon muotoineen ja laajoine maisemineen.
Parempaa ympäristöä arkisten paikkojen merkityksiä ymmärtämällä
Paikan merkitystä voi toisinaan olla vaikea sanallistaa tai sen arkisuus voi tuntua liian pieneltä esiin nostettavaksi. Voiman paikan kaltaiset arjen ympäristöt auttavat tekemään erilaiset paikat näkyviksi juuri silloin, kun suhde niihin on toimivimmillaan. Tämä auttaa ymmärtämään, miten osaisimme paremmin kehittää ympäristöjä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävin tavoin, asukkaiden ja paikkojen vuorovaikutusta tukien.
Terhi Ainiala on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston johtaja, ja Pia Olsson on suomalainen filosofian tohtori ja dosentti, joka toimii Helsingin yliopiston kansatieteen yliopistolehtorina.