Oletko kuullut Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta? Haku on juuri nyt käynnissä

11.2.2022 Kirsi Moisander, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmän puheenjohtaja
Kirsi Moisander.
Kirsi Moisander. Kuva: Riitta Oksman.

Euroopan kulttuuriperintötunnus, European Heritage Label, on EU:n alainen kulttuuriperintötoimi, jonka kautta EU on myöntänyt vuodesta 2014 alkaen 48 kulttuuriperintötunnusta kaikkiaan 19:än maahan kertomaan tietoa Euroopan historiasta, arvoista, EU:n rakentamisesta ja kulttuuriperinnöstä unionin eri alueilla.

Suomi liittyi kulttuuriperintötunnukseen mukaan vuonna 2018. Tunnuksen vastuutahona toimii OKM ja käytännön toiminnan koordinoi Museovirasto. Kulttuuriperintötunnuksella on ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana minulla on ollut ilo toimia. Mukana ohjausryhmässä on edustajia niin ministeriöstä, Museovirastosta, Kotiseutuliitosta kuin muistakin alan järjestöistä.

Kulttuuriperintötunnuksen toiminnon yksi keskeinen osa on hakuprosessi, jonka kautta uusia kulttuuriperintötunnuksia myönnetään. Suomi osallistui hakuun ensimmäisen kerran vuonna 2020, jolloin kansallisen aiehaun kautta ryhdyttiin hakemaan sopivia kohteita kotimaasta.

Jyväskylän yliopisto. Yliopiston edessä istuu paljon nuoria.
Jyväskylän yliopiston kampus. Kuva: Pirjo Vuorinen.

Tämän ensimmäisen hakukierroksen päätteeksi OKM lähetti Suomesta ehdokkaaksi esityksen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksesta. Kampushakemus tuo esiin tasa-arvoisen koulutuksen suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian rakentajana ja vahvistajana jo yli 150 vuoden ajan. Päätös haun tuloksesta tehdään helmikuun aikana.

Uusi haku suomalaisille kulttuuriperintökohteille avautui tammikuussa. Nyt on mahdollisuus osallistua aiehakuun esittämällä tärkeäksi koettua ja eurooppalaiseksi tunnistettua kulttuuriperintöön liittyvää aluetta, kohdetta tai teemaa 30. maaliskuuta 2022 saakka.

Tunnuksia on aiemmin myönnetty mm. museoille, arkeologisille kaivauksille, muistomerkeille, arkistoille sekä kulttuuriperinnön parissa toimiville instituutioille. Hakukohteena voi olla niin aineellinen kuin aineetonkin kulttuuriperintö, mutta kulttuuriperintötunnuksella tulee olla konkreettinen paikka, jossa kohdetta voidaan esitellä yleisölle.

Haussa ehdolla ovat kohteet, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin tai yhdentymisen kannalta keskeisiä ja joiden kehittämiseksi on valmisteltu hanke, jossa on otettu huomioon pedagoginen ulottuvuus lasten ja nuorten näkökulmasta. Yksi keskeinen vaatimus on se, että hanke tunnistaa EU:n arvot ja edistää niitä.

Euroopan kulttuuriperintötunnus -kohteita. Kuva: Euroopan komissio.

EU:n arvot perustuvat Lissabonin sopimukseen ja ovat: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Ja kuten EU kirjoittaa: ”Nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta näitä arvoja.”

Haastankin kotiseutuväkeä lähtemään mukaan ryhmiin, jotka pohtivat hakemuksen tekemistä ja käynnistämään keskustelua yhdessä tai kotiseutuväen vetoisesti siitä, miten hakukohde täyttää hakukriteerit. Ja ennen kaikkea tänä epävarmuuden aikana, nostamaan keskustelua niistä arvoista, joilla Eurooppaa on rakennettu ja johon isänmaamme on sitoutunut. Miten nämä arvot näkyvät ehdotuksessanne, miten te tuette ja vahvistatte kuvaa Suomen eri alueista ja osaamisesta eurooppalaisen kulttuurin moninaisuudessa.

Mielenkiinnolla odotamme hakemuksianne ja pohdintojanne kohteittenne roolista osana Suomen ja koko Euroopan kulttuuriperintöä.

17.2.2022 on hakuklinikka:

ssl.eventilla.com/kulttuuriperintotunnus2022

Lisätietoja: 

www.kulttuuriperintötunnus.fi

www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/euroopan-unioni-ja-kulttuuriperinto/euroopan-kulttuuriperintotunnus