Naiset perinteiden kantajina – villasukista sukellukseen

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto

Viisi vuotta sitten sain ensi kertaa uppoutua aineettoman kulttuuriperinnön ihmeelliseen maailmaan. Työtehtävä oli mieluinen. Tutkimusmatkani alkoi tutustumalla eri maiden työhön Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen parissa: miten sopimusta oli eri maissa toteutettu ja lisäksi millaisia kohteita eri maista oli Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin haettu. Kohtasin oikean runsauden sarven.

Tadzhikistan, kirjonta, aineeton kulttuuriperintö, Unesco
Tadzhikistanilaista kirjontaa. Kuva: Dilshod Rahimov / Unesco.

Suurin osa perinteistä on perheille ja yhteisöille yhteisiä. Vaikkapa espanjalaisissa ihmispyramideissa kiipeilevät tasa-arvoisesti tytöt ja pojat, argentiinalaiseen tangoon tarvitaan molempia sukupuolia ja nigerialaista kalastusjuhlaa viettävät kaikki. Uusimpia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloiden tulokkaita katsellessani löydän naisten perinteitä etenkin käsitöiden joukosta: slovenialainen pitsiperinne, tunisialainen keramiikan teko sekä tadzhikistanilainen kirjonta ovat leimallisesti naisten perinnettä, äidiltä tyttärille siirtyviä. Yhtä lailla sieltä löytyy painiperinteitä Koreoista ja Georgiasta, kenialainen poikien aikuistumisriitti sekä korsikalainen miespuolisten paimenten lauluperinne. Kiinnostavalla tavalla sukupuolirooleja rikkoo Etelä-Koreassa Jejun saarella kukoistava naissukeltajien perinne, jossa mereneläviä noukitaan syvyyksistä ilman sukelluslaitteita.

sukellus, naiset, Etelä-Korea, Unesco, aineeton kulttuuriperintö
Peristeistä sukellusta Etelä-Koreassa. Kuva: Haenyeo Museum / Unesco.

Aloittaessa työni havahduin vahvaan itsetutkiskelun prosessiin: mikä on minun elävää aineetonta kulttuuriperintöäni? Mitä minä olen perinyt ja keneltä? Lopputulema oli, että hyvin harva, jos mikään asia elämässäni on ilmestynyt tyhjästä.

Murre on kulkenut mukanani läpi elämän, vaikka Etelä-Karjalan maisemat jäivät taakse jo kaksikymmentä vuotta sitten. Karjalanpiirakoiden rypyttäminen kuului ainakin jouluun, vaikkei meillä perheessä paljon leivottukaan. Rotinaperinne tuli tutuksi jo lapsena ja esikoiseni synnyttyä lapsuudenystävät toivat kotiin lahjoja ja pakastimeen ruokaa myös pääkaupunkiseudulla. Nyt huomaan viettäväni joulua ja pääsiäistä aivan samalla kaavalla kuin omassa perheessäni aikoinaan. Ja samalla huomaan: äiti, isoäidit ja muutkin suvun naiset ovat ainakin minun elämässäni olleet vahvoja perinteen siirtäjiä.

Tänä päivänä Unescossa kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota sukupuolten tasa-arvoon. Esimerkiksi valtioiden raporteissa sekä luetteloihin hakemisessa on selvitettävä, miten miehet ja naiset ovat osallistuneet prosesseihin. Sopimuksen toimintaohjeissa todetaan, että aineettoman kulttuuriperinnön kenttä on keskeinen myös sukupuoli-identiteetin muotoutumiselle. Siksi sopimusta toteuttavia maita rohkaistaan edesauttamaan vuoropuhelua tasa-arvon saavuttamiseksi sekä luomaan ymmärrystä erilaisten ryhmien välille. Samoin rohkaistaan yhteisöjä tutkimaan erilaisten perinteiden vaikutusta tasa-arvoon ja viemään niitä myös käytäntöön tasa-arvoisemman maailman puolesta. Piirakka ja pitsisukka kerrallaan. Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot

Elävän perinnön wikiluettelo

Unesco aineeton kulttuuriperintö argentiinalainen tango
Argentiinalaista tangoa. Kuva: Ministerio de Cultura Ciudad de Buenos Aires / Unesco.