Muotoillaan osallisuutta!

Taru Kuhalampi, puheviestinnän ja käsityönopettaja
Taru Kuhalampi

Osallisuus on päivän sana. Sitä tavoitellaan, tuetaan ja mahdollistetaan, mutta mitä se oikeastaan on? Saalistin osallisuutta tarkasteltavaan muotoon puheviestinnän gradussani. Tutkin, millaisia osallisuusrooleja nuorille rakentui Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa, johon ryhmä osallistui osana opintojaan. Osallisuus ei jähmety ennalta määriteltyyn muottiin, ja sitä voi muotoilla läpi työskentelyn.

Osallisuusroolit osallistumisen ilmentäjinä

Osallisuus on määritelmää pakoileva ilmiö, sillä sen keskiöstä löytyy jokaisen omakohtainen, uniikki osallisuuden kokemus. Jäsensin nuorten tulkintoja mobiilireittityöskentelystä tarkasteltavaan muotoon osallisuusroolien avulla. Ne eivät ole kuvauksia yksittäisen nuoren työskentelystä, vaan ne ilmentävät erilaisia osallistumisen tapoja. Samalle ne havainnollistavat osallisuuden toteutumisen muotoja.

Osallinen oivaltaa uusia näkökulmia kulttuuriperintöön. Hän kokee oman työpanoksensa tärkeäksi, haluaa vaikuttaa päätöksiin ja kokee kuuluvansa ryhmään. Hän myös hahmottaa, että kiinnittyy työskentelyn myötä osaksi laajempaa yhteisöä.

Työskentelijälle ei ole niin väliä mitä tehdään, kunhan tehdään. Työskentelijälle on tärkeää, että oma työpanos on lopputuloksen kannalta tärkeä. Konkreettisen työskentelyn äärellä oleminen vahvistaa tarpeellisuuden kokemusta myös yksin työskennellessä.

Ryhmäläiselle ryhmän keskinäinen vuorovaikutus ja ryhmään kuuluminen on ensisijaisen tärkeää riippumatta siitä, mitä ryhmä tekee tai on tekemättä. Ryhmäjäsenyys voi myös kannustaa työskentelyyn.

Suorittaja pyrkii kohti maaliviivaa. Tärkeintä on saada työ tehdyksi.

Sivullinen ei pysty tai halua osallistua työskentelyyn. Hän kokee aiheen itselleen vieraaksi ja osallisuus jää toteutumatta.

Luokkalainen sitoo osallisuuden mobiilireittityöskentelyn kontekstiin. Se kuvastaa nuorten ryhmävuorovaikutusta, jonka perustalle muut osallisuusroolit rakentuivat. Luokkaisen toiminnassa näkyy levottomuus, mutta yhtä aikaa tärkeää on avoimuus, ystävyys ja hyvä ryhmähenki. Luokkalaiset tukivat toisiaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemisessä.

Sytykkeitä osallisuuteen

Luokkalainen ilmentää, että vasta osallistettavan ryhmän näkökulmaa ymmärtämällä, voidaan napata kiinni siitä, miksi osallisuus toteutuu tietynlaisena. Nuoret kertoivat, että he ovat levottomia ja toivoivat luentomaisuuden sijaan toiminnallisempia työskentelytapoja. He kokivat, että heillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, mutta motivaatiota vaikuttamiseen ei välttämättä ollut. Aihe tuntui heistä vieraalta.

Osallisuudessa onkin oleellista kysyä, miksi nuori haluaisi vaikuttaa? Mikä hänelle on merkityksellistä? Itseä kiinnostavien kulmien löytäminen ja uudet oivallukset ovat sytykkeitä osallisuudelle.

Osallisuuden muotoilun työkalut

Osallisuusroolien paikantaminen voi havainnollistaa, millaista osallisuutta vuorovaikutus ja työskentelytavat mahdollistavat. Jos ilmenee paljon suorittamista ja sivullisuutta, on tarpeen pohtia, kuinka osallisuuden toteutumista voisi toimivammin tukea. Kulttuurin vuosikellosta löytyy gradun tulosten myötä luomiani osallisuuden tarkastelun tehtäviä, joita voi hyödyntää osallisuuden muotoilussa.

Osallisuudella ei ole alku- ja päätepistettä vaan se rakentuu ennen työskentelyä, työskentelyn aikana ja sen jälkeen. Työskentelyn aikana syntyneet oivallusten aihiot voivat myöhemmin täydentyä, jolloin osallisuus saa jälleen uusia olomuotoja. Parhaimmillaan osallisuus on kaikille osallistuville tahoille opettavainen matka uusiin näkökulmiin.

Vinkkilista osallisuuden muotoiluun:

1.      Pohdi miten osallisuus määritellään ja millaista osallistumista tavoitellaan. Työstä määritelmääsi yhdessä kaikkien mukana olevien tahojen, myös osallistettavan ryhmän kanssa.

2.      Muista, ettei työskentely rakennu tyhjiössä. Tutustu ryhmän vuorovaikutukseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Hyödynnä tietoa työskentelytapojen suunnittelussa.

3.      Kiire on usein vääjäämätön seuralainen. Vähemmän voi olla enemmän osallisuudessakin, ja raamit voivat vapauttaa luovuutta. Työskentelytahdin rauhoittaminen mahdollistaa aiheen pohdiskelun ja kiinnostavien kulmien löytämisen.

Graduni aineiston tuotti 18 nuorta yhdestä Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeeseen osallistuneesta ryhmästä. Loin kirjallisen menetelmän, jonka avulla nuoret pääsivät itse määrittelemään osallisuutta, jolloin osallisuus ilmiönä muotoutui ja jäsentyi läpi tutkielman teon. Lisäksi keräsin aineistoa kahdella ryhmähaastattelulla.

 

Linkit:

Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hanke: www.kulttuuriperintokasvatus.fi/mobiilireitteja-kulttuuriperintoon-hankkeessa-valmistui-11-nuorten-valmistelemaa-reittia

Nuorten osallisuus vuorovaikutuksen ilmiönä kulttuuriperintöprojektissa. Pro gradu -tutkielma, 2019: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906041907

Kulttuurin vuosikello: www.kulttuurinvuosikello.fi/osallisuuden-mittarit-ja-tehtavat-hanketyossa