Mistä sä oot?
Missä kunnassa tai kaupungissa asuisit mieluiten? Tätä kysymystä kartoitetaan vuosittain julkaistavassa Nuorisobarometrissa, joka mittaa 15–29-vuotiaiden suomalaisnuorten arvoja ja asenteita.
Ei liene kovin yllättävää, että 54 % nuorista haluaisi asua muualla kuin nykyisellä asuinpaikkakunnallaan. Tuohon joukkoon mahtuu monenlaisia nuoria. Erityisen muuttohalukkaita ovat alle 20-vuotiaat, lukiolaiset ja työttömät. Kaikki toiveet ja tarpeet itsensä kehittämiseksi eivät välttämättä löydy omalta paikkakunnalta, vaan opintojen ja töiden perässä ollaan valmiita liikkumaan.
Samalla toisen asteen oppilaitosverkko harvenee. Esimerkiksi lukioiden määrä on vuodesta 2010 vuoteen 2016 pudonnut 394 lukiosta 342 lukioon. Mikäli koulutuksen saavutettavuuteen ei kiinnitetä huomiota, voimme pian huomata olevamme tilanteessa, jossa toisen asteen koulutukseen osallistuminen ei ole enää mahdollista kotona asuen kaikkialla Suomessa. Itsenäisen elämän aloittaminen 16-vuotiaana ei ole helppoa, kun ihmiset ja paikat ympärillä vaihtuvat.
Muuttaa siis usein halutaan, toisinaan se on myös pakon sanelemaa. Asuinpaikkojen määrän kasvaessa yhä isommaksi, kysymys ”mistä sä oot” voi muuttua yhä vaikeammaksi vastata. Koti on siellä missä sydän on, mutta sydäntäkin voi jakaa useampaan paikkaan. Tärkeintä lienee joka tapauksessa, että asuinpaikkakunnalla on hyvä olla.
Hyvä on olla, kun tuntee itsensä osaksi jotain yhteisöä. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, miten nämä nuoret otetaan vastaan uusilla asuinpaikkakunnillaan. Kiinnittyminen yhteisöön voi tapahtua monen reitin kautta. Oppilaitosten osallisuustyö, erilaiset harrastusmahdollisuudet, vilkas kulttuurielämä, hyvät ulkoilumahdollisuudet – monipuolisesta tekemisen kirjosta jokainen voi löytää oman juttunsa. Kunnalla itsessäänkin on vastuuta kiinnittymisen mahdollistamisesta. Asian kuin asian voi kokea omakseen, jos siihen voi vaikuttaa. Siksi kunnan päätöksentekoa on avattava yhä enemmän asukkaille ja räätälöidä nuorille sopivia vaikuttamisen kanavia.
Vinkki myös niille nykyisille asuinkunnille: älkää ainakaan kuitatko muuttohalukkaiden nuorten tyytymättömyyttä nykyiseen asuinpaikkaan ”kyllä se mieli muuttuu, kun vähän vanhenevat” -puheella. Jokainen ansaitsee hyvän elämän just nyt, just siellä missä asuu.
Annakaisa Tikkinen
Koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitossa. Asunut viidellä eri paikkakunnalla.
Teksti on julkaistu aiemmin Kotiseutupostissa 4/2017. www.kotiseutuposti.fi