Lapsi mukaan töihin -päivä Kotiseutuliitolla

Maikku Talvitie, Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -hankkeen koordinaattori
Maikku Talvitie. Kuva: Peter Nyberg.

Mitä syntyy kun kahdeksan 4–13-vuotiasta ja yksi koira pistetään päiväksi kokoushuoneeseen askartelumateriaalien kanssa?

Kotiseutuliiton toimistolla vietettiin perjantaina 23. marraskuuta Lapsi mukaan töihin -päivää. Valtakunnallisena kampanjapäivänä työnantaja voi kannustaa työntekijöitä ottamaan tempauksen nimen mukaisesti lapsen mukaan töihin – näkemään ja kokemaan missä ja miten aikuiset päivänsä viettävät. Lapsi mukaan töihin -päivään huipentuu Lapsen oikeuksien viikko, jota 2018 vietettiin teemalla osallisuus.

Osallisuus, eli omana itsenä kuulluksi tulemisen mahdollisuus sekä omiin ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisen kokemus, on myös yksi Kotiseutuliiton arvoista. Vuosikokouksessa liitto lisäksi antoi julkilausuman lasten ja nuorten kotiseutusuhteen merkityksestä. Näistä, ehkä hieman abstrakteista lähtökohdista kehiteltiin myös Lapsi mukaan töihin -päivän sisältö. Mestarit ja kisällit -sukupolvihankkeen koordinaattorina tietysti kiinnosti lähteä selvittämään, minkälaiset seikat lapsille ja nuorille omassa kotiseudussa ovat merkityksellisiä. Päivän aiheeksi muodostui oman kotiseudun tutkiminen osallistavin ja toiminnallisin menetelmin.

Osallistujajoukko oli monenkirjava: kahdeksan 4–13-vuotiasta pääkaupunkiseudun lasta ja nuorta. Ja yksi koiralapsi. Päivä aloitettiin taloon ja työntekijöihin tutustuen. Mitä ihmettä tekee järjestöassistentti? Entä rakennustutkija? Entä viestintäpäällikkö? Järjestöelämäorientoitumisen jälkeen jokainen pääsi kertomaan omasta kotiseudustaan: mistä siellä pitää, mitä yleensä tekee ja kenen kanssa ja mitä alueelta ehkä puuttuu. Näistä pohdinnoista syntyi kotiseutusarjakuvia, arkisia sekä fiktiivisiä tapahtumakuvia Pasilasta, Saviolta, Laajasalosta…

Rauha 6-v: Avaruusolennot Sannan puistossa

Oikeastaan kaikki osallistujat puhuivat kotiseudustaan suhteessa kavereihin, perheeseen ja toisiin ihmisiin ylipäätään. Mukana olleiden lasten ja nuorten kotiseudun sydän tuntui olevan koti ja perhe. Muita tärkeitä kotiseututekijöitä olivat ystävät ja sosiaaliset ympyrät ja vasta lopuksi näitä nuoren ihmisen elämän tukipilareita kannatteleva ympäristö rakennuksineen, harrastuspaikkoineen, metsineen ja puistoineen. Merkitykselliset paikat vaikuttivat olevan niitä, missä ollaan yhteydessä toisiin.

Samat tärkeät kotiseututekijät on pantu merkille myös Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -hankkeessa, jossa lapset, nuoret ja ikäihmiset tutustuvat yhdessä omaan kotiseutuun ja kulttuuriperintöön. Merkitykset syntyvät usein suhteista ja yhteyksistä toisiin ja siksi on hassu ajatus lähteä siirtämään kulttuuriperinnön tai kotiseudun arvostusta lähtemättä liikkeelle kohtaamisesta ja dialogista. Asioita, joiden kytköstä omaan elämään ei näe on vaikea ymmärtää ja haluta varjella.

Välipalatankkauksen jälkeen jatkettiin hommia ja Kotiseutuliiton kokoushuoneen pöydälle rupesi rakentumaan kaupunki. Jokainen sai lisätä rakennelmaan mitä halusi käyttäen haluamiaan materiaaleja ja omaa mielikuvitusta. Ensimmäisenä nousi asuintaloja, koulu ja luontoa, jonka jälkeen alkoi ilmestyä teitä ja polkuja, kauppaa ja kahvilaa, kaivostoimintaa ja tuulivoimalaa. Yhteisen kaupunkisuunnitteluprosessin kautta syntyi Kaaokselan kaupunki.

  

Yhteys toisiin ihmisiin näkyi myös Kaaokselassa: kaupunki oli lopulta täynnä yleistä tilaa ja kohtaamispaikkoja. Kun asiaa oikein mietin, ei kukaan tainnut rakentaa yksinäisiä linnakkeita tai poteroita. Toki kaupungit luonteeltaankin ovat yleensä yhteisöllisiä, mutta jotain mieltä lämmittävää siinä on, että joukko eri-ikäisiä lapsia erilaisilta asuinalueilta kokoavat sulassa sovussa yhteisen upean kaupungin, jossa on palanen heidän jokaisen kotiseutua ja jossa kaikkien luomat palaset ovat yhteydessä toisiin. Ja ilman että täytyisi tästä jotenkin erikseen huomauttaa.

No, mitä syntyi kun kahdeksan 4–13-vuotiasta ja yksi koira pistettiin päiväksi kokoushuoneeseen askartelumateriaalien kanssa? Tietysti valtava sotku, mutta ennen kaikkea yhteyksiä, polkuja ihmisten ja yhteisöjen äärelle sekä osallisuutta.

Niin, ja tietysti tämä:

Kotiseutuliiton Lapsi mukaan töihin -päivä 2018