Kotiseututyön merkitys esiin EU:n huipulla

Anna-Maija Halme, Kotiseutuliiton viestintäpäällikkö, Europa Nostran valtuuston jäsen

Mitkä kulttuurin yhteistyöhankkeet ovat viime aikoina parhaiten vahvistaneet osallisuutta? Mitkä ovat parhaita menestystekijöitä, kun tehdään yhteistyötä terveyden-, sosiaali- ja vankeinhuollon kanssa, kurjistuneilla seuduilla tai kun pyrkimyksenä on haastaa syrjiviä asenteita laajemmin? Entä hankalimmat esteet tällaisissa projekteissa? Nämä olivat ydinkysymyksiä EU:n komission tämänvuotisessa Voices of Culture, ”Kulttuurin äänet” -hankkeessa, johon osallistuin Europa Nostran ja samalla Kotiseutuliiton edustajana yhdessä 35 muun hankkeeseen valitun organisaatioedustajan kanssa.

Voices of Culture -työpajan osanottajat syyskuussa 2018. Kuva: Dubravka Jurisic.

Kulttuuriorganisaatioiden ja syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä edustavat asiantuntijat kokoontuivat huhtikuussa 2018 Brysselissä ja pyrkivät fasilitaattorin avulla luomaan yhteisen näkemyksen edellä mainitusta aiheesta. Seuraava tehtävä oli laatia näkemyksistä yhteinen raportti kesän aikana.

Olin mukana raporttia viimeistelleessä toimituskunnassa ja pystyin näin varmistamaan, että kotiseututyön merkitys juurtumisessa, paikallisen ymmärryksen rakentamisessa ja osallisuudessa tuli hyvin esille niin tiivistelmässä kuin johtopäätöksissä. Voimme toivoa, että tämä tuo ajan myötä kasvaneen ymmärryksen lisäksi rahoitusta paikalliseen kulttuuriperintötyöhön.

Esillä on myös hyviä osallistavia Euroopan kulttuuriperintöpalkinnolla palkittuja hankkeita, joukossa mm. kesällä 2018 pääpalkinnolla palkittu Suomalaiset kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti -hanke, Vapriikin yhtä lailla pääpalkinnolla palkittu Adoptoi monumentti -hanke ja Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009–2012 -hanke, jossa Tuupovaara-Seura oli mukana.

Syyskuussa oli toinen tapaaminen, jossa keskusteltiin aiheesta lisää, tällä kertaa komission edustajien* ja  OMC (Open Method of Coordination) -ryhmän edustajien kanssa. OMC on jäsenmaiden alan edustajista koostuva työryhmä. Esittelin heille raportin johtopäätökset ja keskeiset suositukset, jotka olen suomentanut tähän alle.

 

Kulttuurin äänet ­ – Strukturoitu dialogi Euroopan komission ja kulttuurisektorin välillä

Yhteiskunnallinen osallisuus: yhteistyössä muiden alojen kanssa

Työpajaraportin tiivistelmä, lokakuu 2018

 

Lainsäädäntö

1.       Edistä osallistavia hallinnollisia ohjelmia ja lainsäädäntöä

Niissä maissa, joissa on lainsäädännön nojalla sitouduttu voimauttamaan yhteisöjä sekä osallistavaan hallintoon ja budjetointiin, on paljon muita maita vahvempi lähtökohta osallistavaan työhön. On näin ollen suositeltavaa, että nykyistä useammat maat muuttavat lainsäädäntönsä osallistavammaksi.

Tieto ja yhteistyö

2.       Edistä yhteistyötä

Tiedon ja hyvien käytäntöjen tulisi levitä nykyistä tehokkaammin. Julkisen sektorin eri tasoilla tulisi olla enemmän keskinäistä yhteistyötä. Kentällä on tarvetta osallistaville kulttuurihankkeille, jotka ovat eri oppiaineiden, sukupolvien, kulttuurien ja kansojen välisiä ”transdisciplinary, transgenerational, transcultural and transnational”. Kumppanuus edellyttää jaettuja keskeisiä arvoja ja yhteistä kieltä.

3.       Tue verkostojen kehitystä ja muiden sektoreiden vahvempaa edustusta niissä

Rakentamalla järjestelmällisesti pitkäaikaisia alalla työskentelevien organisaatioiden verkostoja kasvatetaan mahdollisuuksia merkitykselliseen tutkimustulosten, arviointien ja hyvien käytäntöjen vaihtoon.

Kulttuurialan, kansalaistoiminnan ja muiden osallistamisasioiden parissa työskentelevien yhteistyöelimeksi tulisi luoda sektorien välinen verkosto. Tarvitaan lisäksi ohjaava ja neuvoa antava komitea stimuloimaan ja johtamaan EU-poliitikkojen ja vaikuttajien ajattelua. Muiden kuin kulttuurisektorin edustajien osallistuminen Kulttuurin äänet -ohjelmaan pidettiin tervetulleena ja osanottajat katsoivat, että heitä olisi voinut olla mukana enemmänkin. (Mukana oli mm. vammaisjärjestöjen edustaja ja työllistämisen asiantuntija).

4.       Tue pitkäaikaisia ohjelmia ja osallistamisyhteistyötä

Laatu edellyttää aikaa ja aika rahaa. Tarvitsemme pitkäkestoista rahoitusta pitkäaikaisille avauksille. Luottamuksen rakentamiseen ihmisten, yhteisöjen, kumppaneiden ja sidosryhmien välille vie aikaa projektin kehittelystä toteutukseen. Toteutuksen aikataulun tulee olla realistinen niin tutkimuksen, kehittelyn kuin laadukkaan sisällön tuottamisen vaiheissa, hankkeen tulosten pohdintaan ja kokoamiseen sekä koko prosessin arviointiin ja monitorointiin. Kumppanuuden tulisi alkaa tutkimusvaiheella, jossa kaikki sidosryhmät osallistuvat valmisteluun.

5.       Tarvetta yhtenäiselle ja viralliselle tietopankille

Osallistavan kulttuuritoiminnan piirissä käytetään monia erilaisia tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Alalla on kiireinen tarve yhtenäiselle ja arvovaltaiselle tietopankille, joka osoittaa kumuloituvat vaikutukset sekä toimivat ja toimimattomat toimintamallit.  Tällaisen parhaiden toimintakäytäntöjen tiiviin oppaan tulisi olla hankkeita toteuttaneiden henkilöiden ja yhteisöjen tuottama. Oppaassa tulisi olla selkeät periaatteet käytäntöjen tueksi ja tapausesimerkkejä tulosten osoittamiseksi. Lisäksi siinä tulisi olla runsaasti linkkejä jo olemassa oleviin hyvien käytäntöjen oppaisiin.

Arvot, identiteetti ja rakkaus (/viha)

6.       Kulttuuri on vahva ase, joka tarvitsee normatiivista ohjausta

Yhteiskunnallisen osallisuuden lisääminen edellyttää avoimuuden, moninaisuuden ja syrjimättömyyden arvojen vahvistamista. Kulttuuriperintö- ja taidehankkeet ja -toiminta voivat auttaa meitä tunnistamaan itsemme, keitä me olemme, ymmärtämään menneisyyttämme ja mitä meistä voisi tulla. Niitä voi käyttää yhteisöjen uudelleenrakentamiseen sodan ja konfliktin jälkeen, käsittelemään traumaattisia asioita, vammoja, terveyttä ja hyvinvointia. Taiteen ja kulttuurin avulla ihmiset voivat saada kokemuksia kulttuurisesta moninaisuudesta, mikä voi puolestaan vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kulttuuriproduktiot voivat levittää uusia ajatusmalleja, sekä myönteisiä että kielteisiä, laajasti ihmisten keskuudessa. Kulttuurin tuen tulisi heijastaa demokraattisesti hyväksyttyjä arvoja ja samalla jättää tilaa kulttuurielämän vapaudelle.

7.       Kulttuurikasvatus on ratkaisevan tärkeää

Kulttuurikasvatus on (osana kouluopetusta ja sen ulkopuolella) ratkaisevan tärkeä edellytys kulttuuriselle tietoisuudelle ja ilmaisulle. Jokaisella eurooppalaisella, eri ikäryhmissä, tulisi olla mahdollisuus saada laajaa, valtion tukemaa kulttuurikasvatusta, joka heijastaa todellista kulttuurista moninaisuutta. Kulttuurisektorilla voi olla paljon nykyistä isompi merkitys auttaa ihmisiä eri elämänvaiheissa, pitämään heidän mielensä avoimena, haastaen samalla stereotypioita ja pinttyneitä uskomuksia. Kulttuuriperinnön, uskonnon ja historian jakaminen ja esiintuominen vahvistavat tietoisuutta eri kulttuureista sekä kulttuurisista eroista sekä niiden hyväksymistä. On erityisen tärkeää tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat alttiita syrjiville asenteille ja ksenofobialle. Paikkakuntien historiasta ja kulttuuriperinnöstä oppiminen auttaa lapsia ja sekä maahan- että maassamuuttajia kasvattamaan juuret uusille asuinsijoilleen. On helpompaa rakastaa ja ymmärtää asuinpaikkaansa ja paikallisia, jos tuntee seudun kulttuurin, kulttuuriperinnön ja historian.

Tasa-arvo ja demokratia

8.       Pidä kaikkia ihmisiä voimavarana ja suunnittele heidän kanssaan

Ihmiset ovat oman elämänsä ja olosuhteidensa parhaita asiantuntijoita. Kaikki kansalaiset, asukkaat ja yhteisöt tulisi saada mukaan oman elinympäristönsä ja kulttuurisen ilmaisunsa uudelleenluomiseen ja yhteiseen suunnitteluun. Ihmiset tulisi mieltää aina ensisijaisesti voimavaraksi, ei taakaksi tai kohderyhmäksi. Hankkeiden ja ohjelmien omistajuuden tulisi olla aina kun mahdollista niillä henkilöillä, ryhmillä ja yhteisöillä, joihin niillä vaikutetaan, eikä pelkästään kulttuurilaitoksella tai projektin johdolla. Jos ihmisille ja yhteisöille on annettu mahdollisuus voimaantua, he voivat tavallisesti puhua omasta puolestaan sekä osallistua sellaisten ohjelmien kehittämiseen, joissa heidät on määritelty ensisijaiseksi kohderyhmäksi.  Ihmiset sitoutuvat usein vakavammin taiteeseen ja kulttuuriperintöön, jos he voivat osallistua luomistyöhön ja kehittää itselleen omistajuuden tunnetta.  Digitalisaatio on avannut uusia mahdollisuuksia avoimiin prosesseihin, joissa on mahdollista jakaa ja hyväksyä uusia merkityksiä ja tulkintoja.

9.       Poista esteitä ja suunnittele osallistavia paikkoja

Maankäytön suunnittelulla on huomattava merkitys osallisuudelle. Ollakseen demokraattinen yhteiskunnassa on oltava saavutettavaa ja vapaata julkista tilaa, joissa ihmiset voivat kokoontua. Tarvitaan laajaa yhteistyötä kaikkien niiden erilaisten fyysisten ja henkisten esteiden raivaamiseksi, jotka estävät ihmisiä ottamasta osaa kulttuuritoimintaan.

10.   Anna kaikille mahdollisuus hankkia rahoitusta

Rahoituksen tulee olla kaikkien saavutettavissa, ja kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus saada rahoitusta hankkeilleen, mukaan lukien freelancerit, itsensä työllistävät taiteilijat ja ammattilaiset, fasilitaattorit, koulujärjestelmän ulkopuoliset taidekasvattajat, vammaisten tukijärjestöt, ne pienten taide-, kulttuuri-, hyväntekeväisyys- ja kolmannen sektorin organisaatiot, joilla ei ole kirjanpitäjiä ja varainkeruun ammattilaista talossaan ja ne, joilla ei ole pääsyä ja kykyä hakea rahoitusta monimutkaisissa järjestelmissä. Tämä voi tarkoittaa etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia, pakolaisia, lisäopetuksen ja laitteiston puutteesta kärsiviä, vammaisia ja ihmisiä, jotka elävät köyhyydessä. Rahoituksen tulisi olla myös yhteiskunnallisten yrittäjien saavutettavissa. Rahoitusinformaation tulisi olla näkyvää ja saavutettavaa: niissä tulee käyttää yksinkertaista kieltä ja hakujärjestelmiä. EU:n rahoituksen nettisivujen tulee olla saavutettavat, käyttäjäystävälliset ja niiden tulee käyttää avointa lähdekoodia.

 

*Paikalla olivat Walter Zampieri (Head of Cultural Policy Unit, DG Education and Culture), Marta-Monika Markowska (DG Education, Youth, Sport and Culture; Dir A – Policy Strategy and Evaluation; Unit Strategy & Investments) ja Graham Stull (Team Leader, DG Employment, Social Affairs and Inclusion presented EAC
Europe 2020 strategy targets and the work of DG EMPL).

 

Raportti kokonaisuudessaan:

www.voicesofculture.eu/wp-content/uploads/2018/10/FINAL-Brainstorming-report-SD7-Social-inclusion.pdf

 

Voice of Culture ‒ Structured Dialogue between the European Commission and the cultural sector -hankkeen sivut:

www.voicesofculture.eu/social-inclusion-partnering-with-other-sectors