Kotiseutuliikkeen perustaja Robert Boldt oli luonnonsuojelija ja pasifisti
Robert Boldt on jättänyt nimensä historiaan suomalaisen kotiseututoiminnan isänä. Hänen perustamansa Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry on vanhin kotiseutuyhdistys Suomessa. Elinaikanaan hän oli perustamassa myös lukuisia muita kotiseutuyhdistyksiä.
Kotiseututyönsä ohella Boldt oli muutenkin monipuolinen mies, jolla oli aina monta rautaa tulessa. Vaikka hän eli jo yli sata vuotta sitten, sopisi hän silti nykyajan nuoren esikuvaksi. Boldt oli monen nykynuoren tavoin pasifisti ja tasa-arvokin oli hänelle tärkeää. Hän kantoi myös aitoa huolta luonnon monimuotoisuudesta ja sen kunnioittamisesta, kuten niin moni nykyään.
Kansallisromantiikka ja isänmaallinen herätys
Robert Boldt syntyi Kuopiossa vuonna 1861. Myöhemmin hän asui Helsingissä ja Porissa sekä vietti kesiään Lohjalla.
1800-lukua kutsutaan hyvästä syystä suurten aatteiden vuosisadaksi. Myös Boldt sai paljon vaikutteita näistä eri aatteista. Voimakkaimmin Boldtiin vaikutti kansallisromantiikka, mutta hän sai vaikutteita myös liberalismista.
Kansallisromantiikka vaikutti Suomessa läpi koko 1800-luvun ja näkyi varsinkin 1900-luvulle tultaessa niin arkkitehtuurissa kuin taiteessakin. Kansallisromanttiseen liikehdintään vaikutti ensisijaisesti nationalismi, eli kansallisuusaate, joka levisi ympäri maailmaa tuona aikana.
Monien aikalaistensa tavoin Robert Boldtkin koki isänmaallisen herätyksen. Hän yhdisti omaan isänmaallisuuteensa vahvasti luonnon, missä taustalla olivat hänen omat kiinnostuksen kohteensa.
Luonto osana Boldtin identiteettiä
Luonnon merkitys näkyi Robert Boldtin elämässä jo varhain, sillä hän hakeutui opiskelemaan luonnontieteitä. Kotiseututyönsä ohella Boldt loi myös uransa luonnontieteiden opettajana Helsingissä ja Porissa. Opettajana Boldt oli varsin nykyaikainen ja hänellä oli tapana viedä oppilaitaan erilaisille retkille ja opintomatkoille. Vain tällä tavoin hän koki oppilaidensa todella ymmärtävän luontoa.
Kiinnostus luontoon kulki siis Boldtin mukana vahvasti läpi hänen koko elämänsä. Oman kiinnostuksensa hän tahtoi jakaa muille. Luonto oli myös olennaisessa osassa Boldtin kotiseututoiminnassa. Luonnon merkityksen Boldt yhdisti myös tiiviisti omaan identiteettiinsä, jota kansallisromanttinen liikehdintä ja liberalismi muokkasivat hänen nuoruudessaan.
Luonnon merkitystä vaaliessaan Boldt näyttäytyy nykyajan ihmiselle samaistuttavana. Boldtille tärkeää oli luonnon monimuotoisuus ja luonnon kunnioittaminen aikana, jolloin nykypäivän ilmastokriisistä ei ollut tietoakaan. Boldt todennäköisesti kauhistuisi, jos hän näkisi ympäristön nykytilan ja saisi kuulla ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Tärkeät traditiot
Luonnon vaalimisen ohella Boldt ymmärsi myös perinteiden merkityksen. Tämä sopi hyvin myös ajan kuvaan, sillä nationalismille ja kansallisromantiikalle ominaista oli juuri ammentaminen menneisyydestä.
Juuri perinteitä vaaliessaan Boldt koki kotiseututoiminnan käynnistämisen tärkeänä. Boldt näki varsin kaukokatseisesti, että muistitieto on usein jopa arkistoitua tietoa merkittävämpää. Kotiseututoiminta sopi hyvin muistitiedon dokumentoimiseen ja mahdollisti erilaisten kulttuuristen perinteiden tutkimisen ja tallentamisen jälkipolville.
Kotiseututoiminta oli Boldtille sydämenasia, jota hän väsymättömästi elinaikanaan edisti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Edelleen monet kotiseututoiminnan periaatteista ovat suoraan lähtöisin Boldtin ajatuksista. Boldt esimerkiksi korosti kotiseudun tuntemisen merkitystä kotiseututunteen heräämisessä. Kotiseuturakkaus on Kotiseutuliiton yksi keskeisiä teemoja vielä nykypäivänä.
Tasa-arvon ja rauhan puolestapuhuja
Boldtin liberaalius taas näkyy hänen tasa-arvo-ajattelussaan. Boldt ajoi innokkaasti esimerkiksi yhteiskunnallista tasa-arvoa rikkaiden ja köyhien välillä. Hän vastusti myös esimerkiksi kuolemanrangaistusta.
Robert Boldt oli kaikkien muiden ominaisuuksiensa ohella myös pasifisti. Boldt koki rauhankysymyksen ja väkivallan vastustamisen erittäin tärkeiksi yhteiskunnallisiksi teemoiksi. Hän puhui aatteidensa puolesta rohkeasti ja sisukkaasti julkisessa keskustelussa. Boldt oli myös aktiivisesti mukana kansainvälisen rauhanliikkeen toiminnassa.
Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut Suomen sisällissota kauhistuttivat Boldtia. Varsinkin sisällissodan kauhut ja verenvuodatus järkyttivät Boldtin mieltä. Hän pyrkikin jopa vetoamaan sisällissodan osapuoliin, jotta ne lopettaisivat päättömän väkivallan. Valitettavasti Boldtin vetoomukset jäivät huomiotta.
Ajalleen epätavallinen ihminen
Robert Boldtia tarkastellessa voidaan huomata hänen jossain määrin olleen tavallisuudesta poikkeava mies varsinkin omana elinaikanaan. Boldt kuului perheineen suomenruotsalaiseen sivistyneistöön ja jakoi yhteisönsä kanssa monia tunnuspiirteitä, kuten uskon koulutuksen tärkeyteen. Kuten monet muutkin herrasväen jäsenet, myös Boldtit viettivät vapaa-aikaansa kesähuvilallaan Lohjalla ja osallistuivat aktiivisesti seuraelämään.
Toisaalta taas Boldtin käsitykset luonnon suuresta merkityksestä ja varsinkin huoli luonnon tilasta erottivat hänet ainakin osaltaan aikalaisistaan. Myös Boldtin voimakas rauhanaate ja sen edistäminen yhteiskunnallisessa keskustelussa näyttäytyvät poikkeuksellisina. Toki Boldtin kotiseututyökin oli ajalleen ennennäkemätöntä ja siksi Boldtia ansaitusti pidetäänkin suomalaisen kotiseututyön perustajana. Boldtin ajattelun merkitys ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan hän esitteli kehittämäänsä kotiseututyön mallia myös muualla Euroopassa.
Robert Boldt kuoli kesäkuun lopulla vuonna 1923. Muistokirjoituksessaan sanomalehti Svenska Pressen kirjoittaa Boldtista kunnioittavaan sävyyn. Häntä kuvaillaan lämpimäksi ja jaloksi luonteeksi, joka tutkijana ja opettajana oli aina ahkera ja intohimoinen.
Selväksi käy, että Robert Boldt oli merkittävä mies, joka jätti jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jota jo hänen aikalaisensa osasivat arvostaa.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotiseutupostissa 1/2021 www.kotiseutuposti.fi