Euroopan kulttuuriperintötunnus – uusia juuria etsimässä

19.3.2021 Leena Marsio, Museovirasto, tunnuksen kansallinen koordinaattori ja Kirsi Moisander, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmän puheenjohtaja
Leena Marsio ja Kirsi Moisander. Kuvat: Marsion arkisto ja Riitta Oksman.

Syksyn ja talven mittaan Keski-Suomessa on käännetty katseet kohti muuta Eurooppaa. Syynä on Suomen ensimmäinen haku Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi.

Kulttuuriperintötunnuksen haku innosti useita hyviä hakijoita, joiden joukosta Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus valikoitui pisimmälle edenneenä ja parhaiten eurooppalaiseen näkökulmaan vastaavana hakemuksena. Jyväskylän yliopiston hakema kohde Seminaarinmäen kampus tuo esiin Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana.

Euroopan komissiosta tulosta odotetaan alkuvuonna 2022.

Aloitteen tarkoituksena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018 ja Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.

Yleisöä lavalla olevan yhtyeen edessä.
Semmarit Seminaarinmäellä. Kuva: Taru Norrena.

Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvulta nykypäivään. Seminaarinmäen rakennusten arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy.

Seminaarinmäellä on korkeatasoisen arkkitehtuurin lisäksi jälkiä myös ajalta ennen seminaaria. Kampuksen reunalla on Taavettilan tilan riihi 1830- luvulta, josta tuli 1800- luvun lopulla tärkeä osa Jyväskylän seminaarin aluetta museoriihenä sekä opiskelijoiden ja osakuntien juhlapaikkana.

Upea arkkitehtuuri ei yksin riitä, vaan tunnuksen saamiseksi on löydettävä yhtymäkohdat Euroopan historiaan, aatesuuntauksiin ja arvoihin. Taustalla on ajatus Euroopan yhtenäisyyden lisäämisestä. Seminaarinmäkeä ja sen toimintaa on siis pohdittava juuri eurooppalaisesta näkökulmasta: miksi se on kiinnostava muillekin kuin suomalaisille.

Ylioppilaita Seminaarinmäellä. Kuva: Pirjo Vuorinen

Seminaarinmäelle luonteva tulokulma on maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta. Sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari, jonka merkitys sekä sivistyksen tuojana että eurooppalaisten arvojen ja tapakulttuurin siirtäjänä suomalaiseen yhteiskuntaan on keskeinen. Työtä tasa-arvoisen koulutuksen puolesta ovat jatkaneet sen seuraajat.

Menestyäkseen haussa hakemukseen on kehitettävä laaja, monivuotinen hanke, jonka avulla kohde nostetaan uudelle tasolle ja avataan eurooppalaiselle ja kansainväliselle yleisölle niin paikan päällä kuin monikielisesti verkossakin. Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.

Jyväskylässä hakemusta pohtimassa oli laaja joukko toimijoita ja tutkijoita. Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, Historian ja etnologian laitos, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä Opettajankoulutuslaitos. Työssä mukana on ollut myös Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen asiantuntijaryhmä.

Tunnuksia merkittäville kulttuuriperintökohteille

Euroopan komissio on myöntänyt kulttuuriperintötunnuksia vuodesta 2014 yhteensä 48 kohteelle. Joukosta löytyy niin rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä kohteita, kuten Vanhan Ateenan keskusta, Schengenin kylä ja Gdanskin historiallinen telakka.

Tunnuksia myönnetään EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.

Tunnuksen saaneille tahoille tunnus on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia hankerahoitukseen. Kohteiden muodostama verkosto toimii aktiivisesti, tiedottaa ja kehittää uusia toimintamuotoja.

Kiinnostavaa on nähdä, millaisia kohteita Suomesta tullaan tunnuksen saajiksi tulevina vuosina hakemaan.

Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta
www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/euroopan-unioni-ja-kulttuuriperinto/euroopan-kulttuuriperintotunnus

Euroopan komission sivut ja kulttuuriperintötunnuksen saaneet kohteet
ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites_en

Kulttuuriperintötunnuksen FB-sivut
www.facebook.com/kulttuuriperintotunnus