Ummeljoki, kylien kylä

Kymijoen partailla

Heikkilä, Risto ja historiaryhmä: Ummeljoki, kylien kylä. Ummeljoen kyläyhdistys 2017. 325 s.

Ummeljoki on n. 1200 asukkaan henkikirjakylä Kymijoen länsirannalla vastapäätä Myllykosken taajamaa. Se kuului vuonna 1863 itsenäistyneeseen Anjalan kuntaan, kunnes vuonna 1975 liitettiin Anjalankosken kauppalaan, joka taas sai kaupunkistatuksen vuonna 1977. Anjalankoski puolestaan liitettiin Kouvolaan vuonna 2009. Siinä tiiviisti kylän hallinnollinen status.

Eipä ihme, että kuntaliitosten ja hallinnollisten monimutkaisuuksien vaivaamat ummeljokilaiset halusivat hakea itseään ja identiteettiään perustamalla kyläyhdistyksen (joka palkittiin vuonna 2017 vuoden kymenlaaksolaisena kylänä) ja tuottamalla oman kyläkirjan. Ulkopuolista lukijaa olisi auttanut jonkinlainen kyläkartta ja kylän sijoittuminen Kouvolan–Anjalan–Myllykosken kokonaisuuteen.

Kirjan tuottamaan historiaryhmään ovat puheenjohtaja Risto Heikkilän lisäksi kuuluneet Jorma Liiri, Kirsti Heikkilä, Leena Häkkinen, Ville Salonen, Timo Heikkilä ja Salme Lehtinen. Mukana on ollut myös aineistoa nauhoituksista taltioinut Timo Varonen. Työryhmä otti lähtökohdakseen ns. narratiivisen menetelmän, eli keräsi yhteen, muokkasi ja toimitti niin suullista muistitietoa kuin aiemmin julkaistuja ja julkaisemattomia tekstejä.

Näin syntynyt teos on luonnollisesti sisällöltään hajanainen, mutta oíkein luettuna se antaa mielenkiintoisen näkymän Ummeljoen kylän elämään viime vuosisadan alusta aina 1960-luvulle ja satunnaisesti myöhempiinkin aikoihin. Tällainen kyläkirja ei ole tarkoitettu kerralla ahmittavaksi vaan sitä tulee nauttia hartaudella pieninä annoksina. Silloin lukija jaksaa syventyä kuhunkin tarinaan ja saada sen sanottava auki.

Vaikka kirjan kertomukset eivät kulje kronologisesti tai teemoittain, voi siitä nostaa joitain selkeitä kokonaisuuksia. Muutama teksti hakee perspektiiviä historiasta, näin mm. kertomus Ummeljoen noidista, Eerolan sotilasvirkatalon historia, dokumentti Kymijoen Ummeljoen kosken omistuskiistoista. kuvaus Kymijoen uittohistoriasta sekä katsaus Ummeljoen kantataloihin ja ehkä myös tarina Wrede-suvun Rabbelugnin kartanosta, vaikka itse kertomus kuvaakin ”tavallisten” ihmisten ja kartanonväen suhteita ennen sotia.

Toinen selkeä asiakokonaisuus pitää sisällään ummeljokilaisten järjestöelämää. Työväenyhdistykset, Keskustan toiminta, Maatalousnaiset. Martat, Suojeluskunta, Metsästysseura, Vapaapalokunta ja Urheiluseurat eri lajeineen saavat kukin oman katsauksensa. Unohdettu ei myöskään ole ummeljokilaisia yrittäjiä eikä koululaitosta.

Vaikuttavin luku lienee Matti Töyrylän talvisodan sotapäiväkirjat 30.11.1939 alkaen. Ne päättyvät päivämäärään 13. helmikuuta 1940. Seuraavana päivänä Töyrylä kaatui Muolaalla. Sota-ajan muistoja on muitakin, sotilaspojista asekätkentään samoin kuin ummeljokilaisten ja siirtokarjalaisten kohtaaminen. Kun näiden kertomuskokonaisuuksien lomaan ja niiden jälkeen on siroteltu vielä moninaisia arkimuistoja eri aikakausilta sekä muutama henkilökuva, ollaankin saamassa selvä kuva siitä elävästä kertomusperinteestä, mikä kyläyhdistyksen kyläkirjaan sisältyy.

Sisäpiiriläistähän tällainen kerronta ja sen dokumentointi on, mutta toivoa vain sopii, että nykyummeljokilaiset osaavat sen kautta hakea taustaa sille kylälle, johon he ovat elämässään asettuneet.

Lassi Saressalo