San sää vaan Eeroi

Persoona nimeltä Erik

Luoto, Reino: San sää vaan Eeroi. Muistoja Erik Enqvististä. Karkkilan Kotiseutuyhdistys. 2013. 84 s.

Erik Enqvist oli paikallinen kuuluisuus Karkkilan Fagerkullan teollisuuskylässä, joka oli syntynyt paikallisen teollisuuskeskittymän, Högforsin liepeille 1850-luvulla, mutta eli loistoaikaansa 1930-luvulla. Tehdas, valimo ja liitännäiset elättivät – tosin niukasti – työväkensä ja omistajat rakensivat näille vaatimattomia asuintaloja. 1960-luvulla kyläkokonaisuutta uhkasi totaalinen purkaminen, mutta Kotiseutuyhdistyksen ja myös Högforsin johdon ponnisteluin osa rakennuksista säilytettiin ja niistä muodostettiin sittemmin Fagerkullan työläisasuntomuseo, joka toimii edelleenkin.

Yksi Fagerkullan asukkaista oli vuonna 1870 syntynyt ja 1963 edesmennyt Erik Enqvist. Hän oli pikkupojasta lähtien elänyt tehtaan varjossa, tehnyt erilaisia töitä valimossa, viilatehtaassa ja muuallakin, asunut yksin koko elämänsä ja tunnettiin hieman erilaisena, niin sanottuna kyläoriginellina.

Ei hän millään tavalla tärähtänyt ollut, olipahan vain omalaatuisensa poikamies, jonka harrastuksena olivat lukeminen ja metsästys, jälkimmäinen niin kauan kuin kunto kesti ja näkökykyä riitti. Hän oli kuitenkin mies, josta kerrottiin ja kerrotaan kaiketi vieläkin mitä moninaisimpia tarinoita, anekdootteja. Hän oli äärimmäisen saita, alusvaatteensakin teki säkkikankaasta leikkaamalla, asusteli yksin, kävi ruokalassa syömässä ennen kuin pääsi naapurinsa ruokamieheksi. Viina kyllä maittoi ja silloin raitti kaikui. Mutta kaiken takana oli elämää ympärillään tarkkaileva ”sutjakka mies”, itseoppinut filosofi, jolla myös oli tilannekomiikan tajua, silloin kun oli sillä tuulella. Joskus taas tyytymättömän miehen murina piti työkaverit ja muutkin visusti loitolla. Hän ei aristellut herroja, mutta ei myöskään innostunut vouhkaamaan työväenliikkeeseen, vaikka olikin joukon mukana punakaartissa, sai kolme vuotta ehdollista ja palveli aikansa valkoisten puolella aseseppänä.

Tästä persoonasta kertoo Raino Luodon kirjanen, jonka loppuun saattamiseen on toimittaja Heikki Savola osallistunut. Paitsi itse päähenkilöä, kirja kertoo hänen kauttaan Högforsin työkulttuurista, työväenliikkeestä ja työväenkulttuurista, jota tarjotaan juttujen lomassa mielenkiintoisena kontekstiaineistona. Ehkä Luodon tarkoittamattakaan, samaa teollisuuskulttuuria kun oli elänyt. Mutta joka tapauksessa elämää muutaman kymmenen vuoden ajan teollisuusyhteisössä aina toisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin kirjanen kuvaa.

Mielenkiintoinen lisä Karkkilan historiaan ja teollisuuskyläläisten arkeen ja vähän juhlaankin. Ja kaikki tuon Eerikin kautta.

Niin. Kirjan otsikko tulee siitä, että Eero salli vain harvojen ja valittujen kutsua itseään nimellä Eeroi.

Lassi Saressalo