Knuuttilan raitti
19.2.2013
Tapio Knuuttila
Knuuttilan raitti – Elämää raitilla ja lähiympäristössä Alahärmässä
Härmä-Seura 2012
260 s.
Viihdyttävää kerrontaa ja tarkkaa asiaa Alahärmästä
Vaikka Knuuttilan kylä on pieni, kymmenkunnan pohjalaistalon raittikylä, jota täydentävät pienemmät rakennukset toisella puolen tietä, on siihen liittyvää perinnettä ainakin reilun kahden ja puolensadan sivun verran.
Tapio Knuuttila, ikämies hänkin, kertoo haastatelleensa isäänsä Kaappo Knuuttilaa 1970-luvulla, jolloin tämä oli jo veteraani-iässä hänkin. Näin isän ja pojan muistitieto ulottuu aina 1800-luvun lopulle ja kirjoista täydennettyinä vielä edemmäs. Näistä aineksista Knuuttila – siis tämä nuorempi – on koonnut mahtavan muistelukirjan, joka kertoo elämästä Alahärmän seutuvilla, toki Knuuttilaa kauempanakin. Eikä pelkästään muisteloita. Teokseen on koottu myös faktatietoa lähdekirjallisuudesta (joka on kiitettävästi esitelty kirjan lopussa) kuten myös arkistomateriaalista eri arkistoissa, jota Knuuttila ja hänen työkumppaninsa ovat keränneet.
Kokonaisuutta täydentävät valokuvat – harrastajakuvia tietty lähes kaikki ja erilaisten oheistuotteiden skannaukset, joista nykyään on tullut kovin suosittua kotiseutukirjoissa. Taitto on Anna-Maija Ylisen/Yrityspalvelu Ylinen Oy käsialaa, eikä sitä ole syytä moittia – päinvastoin.
Kirja alkaa kylän taustahistorialla ja tuo lukijansa 1700-luvun Etelä-Pohjanmaalle, nostaa vaurastuvat pohjalaistalot 1800-luvulla maantien varteen ja taustoittaa aikaa häjyjen ja kapakoitsija Lallin Leenun henkilökuvilla. Isotalon Antteja kahdessa sukupolvessa – häjyjen ja jääkäreiden nokkamiehinä löytyy raitin varrelta ja he kertovat omaa tarinaansa eteläpohjalaisuudesta.
Kertomukset rytmittyvät jatkossa Knuuttilan kylään taloittain, kertaavat sukuhistoriat kussakin ja tarjoavat mielenkiintoisia sirpaleita elämänmenosta viimeisten sadan vuoden ajalta. Tarinat ovat juuriaan, kuten jo todettu kirjailijan isän muistivarastosta, mutta ne on kerrattu, tarkistettu ja päivitetty tekijän toimesta. Kerronta on joustavaa ja poiminnat talojen elämästä tuovat knuuttilalaiskylän elämänmenon esiin tarkasti, mutta sujuvasti. Aluksi mies vetää risukarhia, sitten saadaan hevonen ja parikin, kunnes Ferguson saapuu ja aloittaa koneajan. Samoin liikutaan riihenpuinnin kautta tappuriin ja nykyajan ihmevehkeisiin viljanpuinnissa. Juhani Palmukin vilahtaa uutena knuuttilalaisena kirjan sivuilla. Ja käydäänpä välillä Amerikoissakin, mikä ei suinkaan ollut outoa pohjalaisille viime vuosisadan alussa. Ja kuten kotiseutukirjoissa yleensäkin, yksi voimakas muisteluiden kohde ovat sota-ajat niin kotona kuin rintamallakin. Liikuttava on kertomus, miten Reino saa hevosensa Saltun takaisin sodasta – veteraaneja molemmat.
Kerronta siirtyy teemoittelemaan muita aiheita. Lapuanjokea seurataan ja sen varsia vaelletaan, havaitaan myllyt, sillat, kalastajat ja koskien perkaukset. Poltetaan tervaa, suoritetaan isojako (karttoja myös kirjan liitteenä), tarinoidaan kylän tapahtumista, kerrataan sota-ajat isovihasta tähän viimeisimpään ja lopulta mennään karjanhoidon ja meijereiden maailmaan. Pieninä piristyksinä esitellään muutama pilkkalaulu, kansanlaulu, lasten leikkejä ja kurkistetaan partiolaisten elämään ja lopuksi kurotaan kaikki yhteen. Liitteissä on, kuten mainittu karttoja, mittayksiköitä ja mikä hienointa eteläpohjalainen murresanasto, jota teoksessa on käytetty. Sellaiseen olisi kyllä ollut syytä viitata jo alkupuheessa, että vieraampi olisi heti osannut kummallisten sanojen selityksiä etsiä.
Lajilleen tyypillisesti kirjassa on suunnilleen kaikki, mitä kopasta on löytynyt. Siksipä se on sisällöltään hajanainen, pikkukertomusten kokoelma. Mutta sellaisenaan varmaan kirja, jota luetaan ja josta keskustellaan, jos ei muualla niin Knuuttilan raitilla ja sieltä pois lähteneiden piirissä ja myös Härmä-Seurassa, jolle kiitos teoksen kustantamisesta.
Lassi Saressalo
Kirjan ensimmäinen painos on myyty loppuun. Kirjan uusi painos on myynnissä 18.2. alkaen. Myyntipaikkoina ovat mm. Kirjakauppa Tarinataivas Alahärmässä ja Infokirjakaupat Kauhavalla, Seinäjoella ja Alajärvellä. Kirjaa voi tiedustella myös suoraan Tapio Knuuttilalta (tekijä) p. 050 3565 907.