Vehmaan vuosituhannet

Vankkaa historiaa Vakka-Suomesta

Pellinen, Hanna-Maria, kirjoittaja, toimittaja; Kivistö, Terhi; Louekari, Sami; Söderholm, Eira; Teittinen, Heli: Vehmaan vuosituhannet: hylkeenpyyntiluodoista 2020-luvun moderniksi maaseutukunnaksi. Vehmaan kunta 2023. 879 s.

Vuonna 1951 julkaistiin Väinö Perälän kirjoittama Vehmaan historia Vehmaan pitäjän 600-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kun se aikojen myötä on todettu sisältörikkaudestaan huolimatta vanhentuneeksi, on ollut aika lähteä rakentamaan uutta pitäjänhistoriaa, jossa yhdistyisivät vanhimpia aikoja koskeva uusin tutkimusaineisto ja viime vuosikymmenten kunnallinen historia. Tähän tehtävään valikoitui Turun yliopiston toimintapiirissä vaikuttava Sigillum-tutkijayhteisö, joka on kunnostautunut lähinnä humanistisena tutkijakollegiona ja verraten tuoreena erityisesti arkeologiaan, historiaan ja kulttuuriin keskittyvänä kustantajana.

Eikä valinta ollutkaan huono. Kirjatyöryhmä on saanut aikaan laajan teoksen, joka kertoo Vehmaan alueen ja Vehmaan kunnan historiasta aina siitä asti, kun ensimmäiset paljaat luodot kohosivat merestä lähes viisituhatta vuotta sitten. Nämä luodot toimivat tukikohtina muinaisten hylkeenpyytäjien ja kalastajien tarpeisiin, ja maankohoamisen myötä niistä syntyivät nykyisen Vehmaan kallioiden huiput. Tätä prosessia kuvaavat erinomaisesti teoksen alkusivuille sijoitetut arkeologi ja geologi Jussi Kinnusen rannansiirtymäkartat, joiden avulla lukija ja katsoja voi ymmärtää tätä vuosituhantista prosessia, joka jatkuu yhä ihmisen sitä juuri lyhyen elämänsä aikana huomaamatta. Muutenkin on syytä kiitellä teoksen graafista ilmettä ja siinä esille tarjottuja tekstiä selittäviä kuvia ja kuvioita. Kiitos kohdistuu Sigillumille kollektiivisesti, koska taittajahenkilöä ei erityisesti ole kirjassa mainittu.

Kun kyseessä on alun perin arkeologien synnyttämä tutkijaryhmä Sigillum, on selvää, että teoksen alkuosan pääpaino on juuri arkeologisissa tutkimuksissa, joita Vehmaan seudulla on viime vuosina tehty niin ammattimaisesti kuin myös metallinetsinnän harrastajien toimesta. Uudet löydöt tarkentavat arkistolähteiden tarjoamaa kuvaa Vehmaan historiasta, joskin tutkimustyötä on vieläkin tehtävä kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

Teoksen sisällysluettelosta ei selviä, kuka sen kahdeksasta pääluvusta on vastuussa. Se selviää vasta tekstiin ryhdyttäessä, kun pää- ja alaotsikoiden alle on liitetty vastaavan kirjoittajan nimi. Näin voidaan edelleen korostaa kokonaisuuden syntymistä tutkijakollegion työn tuloksena, joskin Hanna-Maria Pellinen on kiitettävästi toiminut teoksen kokoavana toimittajana. Pääluvut ja niiden alaluvut kainaloteksteineen ja lyhyine tarkentavine asia- ja henkilökuvineen muodostavat eräässä mielessä virkistävän epätraditionaalisen kokonaisuuden, jota ei välttämättä ole sidottu pitäjänhistorioiden ikimuistoiseen kaanoniin. Tokihan kaikki kuntahistorian välttämättömät elementit ovat mukana, mutta tiiviiden alalukujen kirjo pitää lukijan mielen virkeänä ja tarjoaa lukuelämyksen, joka ei väsytä.

Teoksen rakenne on sidottu historiallisiin kausiin vanhimmista asutuksen jäljistä kivikaudelta ristiretkiaikaan, keskiajan maailman kuvaukseen ja kylärakenteen syntymiseen. Rakenne seuraa Ruotsin historian kausia Vaasojen ajalta valtakunnan suurvalta-aikoihin ja lopulta Venäjän vallan aikaan ja sijoittaa näihin laajoihin historiallisiin kausiin yleistiedon lisäksi paikallista historiaa niin kuin se asiakirjoista ja kirjallisuudesta voidaan todentaa. Lopulta tullaan kohti nykypäivää ja syvennytään Vehmaan kunnan vaiheisiin, yhdistyselämään, teollisuuteen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin yhtä hyvin kuin sosiaalihuoltoon, koululaitokseen, kaupalliseen elämään ja eri palvelusektoreihin. Omat lukunsa saavat kirkolliset ja kulttuurilaitokset, niin kunnalliset kuin yhteisöllisetkin ja luonnollisesti kunnallisen työn ja kulttuurielämän keskeishenkilöt.

Kirjaan on käytetty perinteistä lähdeviittausjärjestelmää, joka kulkee koko kirjan alusta sen loppuun. Erinomaisen laaja kirjallisuus- ja lähdeluettelo, paikannimihakemisto sekä mittava henkilöhakemisto täydentävät kirjan tarjoamaa kokonaisuutta. Kirjoittajien esittely viimeisellä sivulla kertoo, kuinka laajalla osaamispohjalla tutkijakollegio on Vehmaan historiaan tutustunut ja siitä meille kertonut.

Lassi Saressalo