Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen

12.6.2013
Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Kärkkäinen
Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858–1939
Texthouse
Saarijärvi 2013
368 s.

Kunnianosoitus itseoppineelle historioitsijalle

Juho Pöksyläisen viimeiselle leposijalle on pystytetty paasi, jossa teksti: Kiuruveden kotiseutututkimuksen uranuurtajalle ystävät pystyttivät patsaan

Kuka oli tämä uranuurtaja? Siitä tekevät selvää Tuulikki Kärkkäinen ja miehensä Matti juuri ilmestyneessä teoksessa, jossa yhdistyvät itseoppineen talonpojan Juho Pöksyläisen elämäntyö Kiuruveden historian kirjoittamiseksi ja hänestä laadittu elämäkerta. Juho syntyi vuonna 1858 Kiuruvedellä ja oppi sisarustensa lailla lukemaan ja kirjoittamaan taloissa kierrelleen liikuntavammaisen sotilaan tyttären opastuksella. Häneen syttyi jo nuorena kiinnostus historiaan ja muinaistieteisiin, sukututkimukseen, kartografiaan ja laajemminkin kansansivistykseen. Hänen laaja osaamisensa ja asioiden esittämisen loogisuus perustuu pääosin laajaan kirjastoon, jota hän elämänsä varrella kokosi – kirjastossa oli parhaimmillaan yli 770 teosta, todella mahtava kokoelma tietoa tuon ajan olosuhteisiin nähden. Valitettavasti kirjat Juhon viimeisten vuosien myllerryksessä pääosin katosivat tai muutoissa hävitettiin. Kirjaston sisältö on kuitenkin tiedossa Pöksyläisen laadittua sen kartunnasta omatekoisen luettelon, joka perustui hänen omaan tietoaineksen jaotteluunsa. Tämän kirjastoluettelon ovat Kärkkäiset liittäneet teoksen loppuun, kuten myös yhdistetyn paikka-ja nimihakemiston. Kiitos näistä.

Ajatus teoksen synnystä juontuu jo puolen vuosisadan taakse, jolloin Tuulikki Kärkkäisen mieleen jäi abiturienttiluokalla Kiuruvedellä rehtorinsa toteamus, että jonkun olisi joskus kirjoitettava Suomen valistuneimman talonpojan Juho Pöksyläisen elämäkerta. Aikaa kului. Vuonna 1975 selvisi, että Juho Pöksyläinen oli kirjoittanut laajan tutkimuskäsikirjoituksen Kiuruveden historiasta. Suvun piirissä eläneen tiedon mukaan käsikirjoitus olisi professori Kaarle Krohnin toimesta tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Ja sieltä se sitten löytyikin. Tämä käsikirjoitus loppuu sivulla 210 kesken lauseen. Kun asiaa sitten lähdettiin tarkemmin selvittämään ilmeni, että Pöksyläisen nuorimman pojan piirongin laatikosta löytyi vielä 60 lisäsivua, joiden teksti alkoi tarkkaan siitä, mihin SKS:ssa ollut teksti loppui. Tämäkin käsikirjoituksen loppuosa päättyy kesken lauseen, mutta Kärkkäiset pystyivät päättelemään, että vajaaksi jäi ehkä vain irronnut viimeinen sivu. (Mielenkiintoista on, että Pöksyläinen oli sittemmin myös itse SKS:n jäsen ja jopa avusti seuraa 1880-luvulla, kun seuralle kerättiin rahaa omaa toimitaloa varten.)

Nyt käsikirjoitus on julkaistu. Kärkkäiset ovat olleet uskollisia Pöksyläisen tekstille, mutta toimittaneet hänen tekstiinsä laajan selitysosan, joka on nootitettu ja selitykset on sijoitettu kirjan loppuun. Nämä viitenumerot alkaen indeksistä 1 viittaavat suoraan Juhon tekstiin selitysosina – johdantoartikkelin ja Juhon elämäkerran nootitus alkaa taas numerosta 201 (mikä aluksi hämmästytti esipuheen huolimattomasti lukenutta). Lisähuomautukset Pöksyläisen tekstiin ovat tervetulleita ja tarkkoja, osaavia ja selittäviä, olihan tämä oman aikansa tiedon varassa. Mutta ihmeen tarkkaa työtä tämä itseoppinut historioitsija tekee. Yleiskatsaus kertoo asutushistoriasta ja tarkentuu suvuittaiseen asutushistoriaan 1500-luvulta alkaen. Aineisto on hankittu arkistoista, kuuntelemalla aikalaismuistelijoita ja käyttämällä virallisia tilastoja ja muita lähteitä. Pöksyläinen ei käyttänyt lähdeviitteitä, mutta mainitsee lukujen lopussa käytetyn aineiston. Tässä yhteydessä ei ole syytä käydä historiaosiota tarkemmin läpi, se on aikansa lapsi ja hyvä sellainen erityisesti Kärkkäisten kommenteilla lisättynä.

Toinen osa teosta keskittyy sitten itseensä Juho (Johan Jakob) Pöksyläiseen. Perusteellisten asiakirja-arkistoaineistojen, haastattelujen ja mielenkiintoisen valokuvamateriaalin avulla yhdistettynä sanomalehtiaineistoon luodaan kuva vaatimattomista oloista lähteneen miehen noususta merkittäväksi talonpojaksi niin aineellisesti kuin henkisestikin, yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi omassa elämänpiirissaan. Hänen omistamansa Läävän tila käsitti suurimmillaan 275 hehtaaria, mutta elämänkaaren painuessa iltaan taloudelliset epäonnistumiset (joihin Juho ilmeisesti ei ollut syypää) johtivat ennen menestyneen tilan pakkomyyntiin ja Pöksyläisen viimeisten vuosien varattomuuteen. Kärkkäiset käyvät läpi tämän prosessin tuskastuttavan tarkasti ja toteavat, että Läävän tilaa käytännössä pitänyt poika lisäsi velkataakkaa, kunnes lamavuosien myllerryksessä kaikki menetettiin. Mutta takana saattoi olla totuus, jonka toi ilmi sukulaismies ”Teerniemen Jussi”: Läävässä oli ruoka-aikaan pitkä jono pöytiin tulijoita, mutta lyhyt jono töihin lähdettäessä!

Juho Pöksyläiselle ei ole vieläkään Kiuruvedellä nimetty ansaitsemaansa katua tai tietä. Olisi kyllä jo viimeistään nyt syytä se tehdä. Mutta Tuulikki ja Matti Kärkkäisen teos on jo sellaisenaan merkittävä huomionosoitus tälle itseoppineelle suomalaiselle talonpojalle, mistä työstä heille suuri kiitos.

Lassi Saressalo

Teosta voi tilata osoitteesta www.texthouse.fi>Shop