Hauskanlainen katuperspektiivi

Vanhaa uuden päälle

22.6.2016

Jäppinen, Jussi: Hauskanlainen katuperspektiivi. Kaupunkikuvallinen aikamatka Jyväskylässä. Atena Kustannus Oy 2015. 200. s.

Takavuosina pyrittiin kulkemaan varhaisempien valokuvaajien jäljillä ja ottamaan tämän ottamasta kohteesta kuvia samasta näkövinkkelistä. Näin saatiin materiaalia, jolla voitiin dokumentoida kulttuuriympäristön muutosta, antaa kuva menneestä ja verrata sitä nykyisyyteen. Valokuvauksen ja tietotekniikan kehittyessä päästiin tekemään yhdistelmäkuvia, joissa yhdistettiin vanha reprottu valokuva uuteen ja nämä muodostivat yhdistekuvan. Uusin tekninen suoritus on laatia kuvakollaasi, jossa uuteen valokuvaan sijoitetaan vanha valokuva niin, että ne muodostavat yhden selkeän dynaamisen kokonaisuuden. Tai vanhaan valokuvaan uutta, ihan miten päin vain. Tätä tekniikkaa on nähty jo joissain kotiseutukirjoissa ja se toimii aika hyvin, joskin se jossain mielessä liikaa toistettuna menettää tehoaan. Oikein toteutettuna menetelmä vaatii äärimmäistä tarkkuutta kuvien yhdistämisessä; mikäli harmoniaa ei löydy, kokonaisuuden idea katoaa.

Ensimmäisen version tästä tekniikasta näin Tampere-Seuran julkaisussa, jossa Keskustorille oli ”ympätty” kaupunkitapahtumaa koristanut maailmanpyörä. Seuraava toteutus löytyi teoksesta

Irincheev, Bair ja Larenkov, Sergei: Sodan pitkät varjot. Taistelujen jäljet ennen ja nyt. (Minerva Kustannus Oy 2016.) Siinä sotahistorioitsija ja valokuvaaja ovat hakeneet pommitetuista Helsingistä, Viipurista ja Sortavalasta vanhat kuvakohteet ja yhdistäneet ne tämän päivän miljööhön.

Nyt Jussi Jäppinen toteuttaa samaa kuvakollaasitekniikkaa Jyväskylään. Hän etsii pieniä tarinoita kaupungin historiasta, hakee niille kuvituksen vuosikymmenten takaisesta valokuvamateriaalista – tai itse asiassa hakee kuvia arkistoista ja kehittää niihin tarinat. Tämän jälkeen hän harppoo Jyväskylän katuja ja etsii kuvakulmia, jotka vastaavat alkuperäisten mustavalkoisten kuvien näkövinkkeliä ja laukoo kamerallaan nykypäivän kuvan. Kun nämä nykytekniikalla yhdistetään, päästään tulokseen, joka toteutuu käsillä olevassa kirjassa. Kuvat on todella otettu samasta kuvakulmasta ja Jäppinen on vielä jaksanut odottaa samantyyppistä kuvaushetkeä, auringon valon suuntautumista varjojen ja kellonsa avulla, jotta kokonaisuuksista todella tulisi se illuusio, että hevonen liikkuu nykykadulla, ratsastajat paseeraavat Cygnaeuksenkadulla ja polkupyörät ovat rivissä Kauppakadulla, jossa Sokos on noussut taitekattoisen puutalon paikalle. Nikolainkulman perinnerakennus on paikallaan, mutta entisaikaisia hevosvossikoita ei kaiketi Jyväskylän talvessa näy, sen enempää kuin Armi Kuuselaa katsomaan tulleita kaupunkilaisia ratapihalla.

Jokaista kuvakollaasia elävöittää teksti, pikkujuttu kaupungin historiasta, mutta kuvan kannalta oleellinen. Samaten on kutakin kollaasia selventämään tarjolla alkuperäinen arkistovalokuva, joka tarjoaa perustaustan nykypäivän valokuvalle.

Ihan mielenkiintoinen kokoelma jyväskyläläisten kuvahistoriaa. Uskon, että tekniikka tulee saamaan seuraajia ja vastaavanlaiset kollaasit lisääntyvät julkaisuissa ennen kuin niihin sitten joskus kyllästyy. Mutta kyllästymistä voi estää aina uusiutuvilla kuvaideoilla!

Lassi Saressalo

Tiedustelut: mm. kustantajalta