Kauppa käy ja palvelu pelaa
Yrittäjiä ja yhtiöitä
Juurinen, Hannu (toim.): Kauppa käy ja palvelu pelaa: Järvenpäässä ennen vuotta 1967 aloittaneita kaupan ja palvelualan yrityksiä. Järvenpää-seura 2018. 127 s.
Toimittaja Hannu Juurinen sai kotiseutuajatuksissaan idean toimittaa teos, joka esittelisi järvenpääläisiä yrittäjiä. Hanke oli riittävän epämääräinen, jotta se ei voisi toteutua ja siksipä Juurinen, Järvenpää-seuran aktivisti, päätti rajoittaa työnsä niin, että kartoituksen kohteeksi tulisivat sellaiset kaupat ja palvelualan yritykset, jotka olivat aloittaneet toimintansa ennen vuotta 1967, vuotta, jolloin Järvenpäästä tuli kaupunki. Tavoitteena oli rohkeasti saada mukaan sata yritystä mutta sellaiseen määrään ei millään löytynyt aineistoa, ja näin hän joutui rajoittamaan yritysmatrikkeliksi luokiteltavan kotiseutukirjansa seitsemäänkymmeneen toimijaan.
Juurinen oli yhteydessä kaikin mahdollisin tavoin yli viiteensataan eri henkilöön, yhtä seurasi toinen ja toisen vinkistä löytyi kolmas. Hän pyysi tietoja yrityksistä ja kolusi kaikki mahdolliset paikat löytääkseen valokuvia toimijoista, joita ehkä ei enää ollut ja liikekiinteistöistä, jotka olivat jo saattaneet kadota järvenpäälaisestä rakennushistoriasta. Ja tietenkin myös niistä, jotka vielä elivät ja olivat.
Kuvia kertyi lopulta nelisen tuhatta, joista kirjaan siirtyi kolmesataa. Kutakin kuvaa tukee seitsemänkymmentä ytimekästä tekstiä, joissa kerrotaan tiiviisti seitsemänkymmenen yrityksen historia alusta loppuun tai nykypäivään, samoin annetaan kuva yrittäjistä, ihmisistä liikkeiden tiskien tai konttoreiden takana.
Aika mielenkiintoinen kokonaisuus aineistosta syntyikin. Ei vain kuvia ja tekstejä vaan laajempikin kuvaus suomalaisen pikkukaupungin kaupoista ja palvelualan yrityksistä. Samalla syntyi yhteiskunnallinen kuva elämänmuutoksesta, jossa pienet kauppapuodit katoavat suurten tukehduttamina, sulautuvat megaliikkeisiin tai muuten vain lakkaavat olemasta olemassa aikakauden muutosten ajettua liiketoiminta-ajatuksen ohi.
Mutta samalla syntyi kertomus yrittäjistä, jotka joustavasti siirtyvät ajan myötä kuluttajan tarpeiden mukaan uudistamaan palvelutarjontaansa ja säilyvät hengissä sukupolvesta toiseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta ovat luovutetun Karjalan yrittäjien sijoittuminen järvenpääläiseen yritysmaailmaan, prosessi, joka siellä tuntui toteutuneen toisin kuin paikkakunnilla, joissa vanhat yrittäjät torjuivat uuden kilpailijansa.
Mutta kirjasta voi lukea muutakin kuin liiketoiminnan historiaa. Se on samalla kertomus muuttuvasta kaupungista. Juurinen on sijoittanut esittelemänsä kauppa- ja palveluliikkeet vuoden 1964 opaskarttaan. Nykyjärvenpääläinen toki tuntee kaupungin vanhankin kartan perusteella, eikä vierailevallekaan ole vaikea orientoitua kartalle, ei kaupunki kovin paljoa perusasemakaavaltaan ole muuttunut.
Kartat tuovat mukaan läheisyyden, jonka sitten voi konkretisoida itselleen kirjan kuvituksesta. Jos liikekiinteistöä ei enää ole, tiedetään kuitenkin, missä se on ollut ja mitä sen paikalla on nyt ja millaiselta kulttuurimaisema silloin joskus näytti.
Kirja on siis samalla löytöretki muuttuneeseen Järvenpäähän, jossa kertojina toimivat ne, jotka ovat yrittäjinä tehneet parhaansa palvellakseen tarpeitamme, ja samalla saaneet elantonsa meidän kukkarostamme.
Lassi Saressalo
Tiedustelut: Järvenpää-seura, esko.i.lappalainen(at)kolumbus.fi