Vuoden kotiseutuyhdistykseksi valittu lakkautetun kunnan kulttuuria vaaliva Hauho-Seura

9.8.2019 Tiedote
Heinäpäivä Hauholla. Kuva: Jouni Lehtonen.

Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vuoden kotiseutuyhdistykseksi Hauho-Seuran Hämeenlinnassa. Pian sotien jälkeen perustettu kotiseutuyhdistys on merkittävä seudun asukkaita ja yhdistyksiä yhdistävä voima Hauholla.

Noin 4000 asukkaan Hauho liittyi vuonna 2009 Hämeenlinnaan, ja Hauho-Seuran merkitys pitäjän kokoavana voimana kasvoi merkittävästi. Tuolloin monet aiemmin kunnan organisoimat tapahtumat, mm. Niskavuoriviikko ja itsenäisyyspäivän juhla, uhkasivat loppua. Hauho-Seura ryhtyi järjestämään niitä Hämeenlinnan kaupungin tuen avulla ja otti muutenkin aktiivisempaa otetta pitäjän kehittämiseen.

Hauhon historia -sarja yhdistyksen vastuulle

Tapahtumien lisäksi seura otti vastuulleen lakkautetun kunnan aloittaman Hauhon kolmiosaisen historiasarjan tekemisen.  Vuosien 2003–2018 aikana seura on kustantanut ja julkaissut 900-sivuiset teokset Hauhon historia II ja Hauhon historia III. Kolmannen osan kirjoitusyöhön palkattiin palkittu kotiseutuhistorioitsija Ilkka Teerijoki, joka työskenteli yli neljä vuotta kirjan tekemiseksi.

Julkaisuhankkeiden kustannus oli yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. Rahan keräämiseen osallistuivat muutkin Hauhon yhdistykset ja säätiöt, ja Hämeenlinnan kaupunki rahoitti osan, mutta päävastuu oli Hauho-Seuralla. Teos on ollut valtava voimanponnistus pienelle yhdistykselle.

Lapset ja nuoret otetaan hyvin huomioon

Hauho-Seura ottaa lapset ja nuoret hyvin huomioon. Esimerkiksi lasten perinnepäiville osallistui tänä vuonna 300 lasta ja aikuista, joista monet olivat kunnan kesäasukkaita.

Seuralla on Hauhon koulujen kanssa paljon hyvää yhteistyötä. Koululaiset käyvät vierailulla museossa, ja koulun kanssa järjestetään teemapäiviä. Alakoululaisia käy vastalahjaksi keväisin haravoimassa ulkomuseoalueen pihaa, ja he pitävät samalla museolla mehukestejä.

”Näin he oppivat tuntemaan museoiden arvon ja pitämään huolta niistä, eivätkä nurmikot mene rullalle mopoilijoiden alla”, Seuran sihteeri Irmeli Isokivijärvi kertoo.

Kolme museota

Museoita seuralla on kolme: Esinemuseo, Kotkon ulkomuseoalue sekä Vihavuoden myllymuseo. Esinemuseossa oli tänä kesänä talvisota-aiheinen näyttely, jossa vieraili yli tuhat kävijää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Museon kesäoppaaksi palkataan hauholainen nuori, alan opiskelija tai muuten asiasta kiinnostunut. Museoon on vapaa pääsy.

Hauho-Seuralla on peräti 16-henkinen aktiivinen johtokunta, jossa on hyvässä suhteessa nuoruutta ja kokemusta. Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen pitää johtokunnan isoa kokoa ja sitoutuneisuutta avaintekijänä seuran menestykseen.  Johtokunnassa on kaiken ikäisiä hauholaisia, alle 30-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin, sekä naisia että miehiä.

Hauho itsessään on seuran paras valtti

Tärkein selitys hauholaisten kotiseuturakkauteen ja toimeliaisuuteen piilee Lehtosen mielestä Hauhossa itsessään.

”Hauho on sellainen pitäjä, jonka puolesta ihmiset haluavat tehdä yhdessä juttuja. Sytytysaika voi olla joskus pitkä, mutta kun lopulta ryhdytään toimeen, innostus leimahtaa”, Lehtonen kuvailee.

Lehtonen on itse syntyperäinen hauholainen, mutta on huomannut, että tulokkaat näkevät usein paremmin Hauhon arvon ja kauneuden.

Vuosi 2018 oli seuralle erityisen merkityksellinen vuosi, sillä seura täytti 70 vuotta ja samana vuonna vietettiin sisällissodan muistovuotta. Hauho oli keskeistä punakapinallisten aluetta, ja seudulla käytiin huhtikuun lopulla viimeisiä ratkaisutaisteluita. Lehtonen järjesti Isokivijärven kanssa viime vuonna kymmenen aihetta käsittelevää retkeä. Yksi retkistä oli kaksipäiväinen, kun vetäytyvien punaisten jäljille lähdettiin Lahden Hennalaan saakka.

Vuoden kotiseutuyhdistys 2019 julkistettiin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa 9. elokuuta.

Hauhon kunniavartio itsenäisyyspäivänä 2017. Kuva: Jouni Lehtonen.

Lehdistökuvat:

Heinäpäivä (5,91 mt). Lataa kuva: https://flic.kr/p/2gPAubM

Hauho-Seura on järjestänyt vuodesta 2013 alkaen Heinäpäivän Hauhon kirkonkylän keskustassa sijaitsevalla pellolla. Tapahtumassa tarjotaan yleisölle pellonpiennarkahveiden lisäksi mahdollisuus osallistua entisajan heinätöihin. Heinien nostaminen seipäälle on monelle lapselle ja nuorelle huippukokemus. Vanhempi väki taasen pääsee verestelemään vanhoja muistoja heinäpellolta. Kuva: Jouni Lehtonen.

Kunniavartio (13,4 mt). Lataa kuva: https://flic.kr/p/2gPAAow

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden huipennus ja hauholaisen yhteisöllisyyden voimannäyttö oli kunniavartio Hauhon sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä 2017. Jokaisen 189 sankarivainajan haudalle laski havuseppeleen suunnilleen samaikäinen nuorimies. Hauho-Seura vastasi pääjuhlan järjestämisestä, sen ohjelmasta ja tarjoiluista. Kuva: Jouni Lehtonen.

Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto

Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Ydistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle.

Valinta on tunnustus hyvin tehdystä, innovatiivisesta kotiseututyöstä. Palkittavan yhdistyksen toimintahistorian pituudella ei ole erityistä painoarvoa. Edukseen voi erottua menestyneillä hankkeilla, jäsenmäärän kasvulla, talkootyön määrällä tai vaikkapa uusilla toimintamuodoilla.

Edellisten vuosien palkitut yhdistykset www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseutuyhdistys