Uuden tutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustus vahvistaa tehokkaasti paikallista elinvoimaa
Remontti on vakauttanut Nuuksion Honkamajan talouden – “Isot remontit eivät onnistu ilman avustuksia”
Tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on mahdollistanut hyvin tämän kulttuuriperinnön säilymisen. Seurantaloilla on monitahoinen merkitys paikallisyhteisössään ja sitä kautta laajasti yhteiskunnassa.
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että valtion korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.
”Honkamajan vuokraustoiminta on remonttien johdosta vilkastunut selvästi ja vakauttanut seuran talouden”, Nuuksio-seuran puheenjohtaja Hannele Kerola vahvistaa tutkimustuloksen.
Kerola kertoo, että oma rahoitus ja kaupungin avustus riittävät vain toiminnan järjestämiseen ja talon ylläpitoon.
“Isot remontit eivät onnistu ilman avustuksia”, Kerola toteaa.
Nuuksio-seuran Honkamaja on vuonna 1936 talkoovoimin rakennettu perinteinen seurantalo. Talossa on toimintaa lähes joka ilta ja viikonloppuisin sitä vuokrataan erilaisiin juhliin.
Suomen Kotiseutuliiton avustuksilla Honkamajaa on entisöity vuosien ajan. Taloon on saatu uusi huopakatto ja se liitettiin kunnalliseen vesi- ja viemärijärjestelmään.
Ilmalämpöpumpulla on saatu merkittävästi alennettua Honkamajan lämmityskuluja. Näkyvin remontti on tehty juhlasalissa, jossa palautettiin alkuperäiset hirsiseinät, korkea katto ja upea näyttämö.
Pienilläkin avustuksilla on tutkimuksen mukaan iso merkitys
Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä havaittiin tutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi.
“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.
Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.
Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.
Tutkimus on luettavissa osoitteessa bit.ly/seurantalotutkimus2025.
Seurantalojen korjausavustus
Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.
Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.
Euroopan kulttuuriperintöpalkinto avustusjärjestelmälle vuonna 2024
Seurantalojen avustusjärjestelmän merkitys huomioitiin kansainvälisesti, kun sille myönnettiin viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Lisäksi palkinnon myöntämisessä painotettiin kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä.