Turun Maarian kirkosta, saamelaisista ja Säkkijärvestä kertovat kirjat Vuoden kotiseututeos -finaalissa
Vuoden kotiseututeos 2026 -finaaliin on valittu kolme teosta 43 kilpailuun ilmoitetun kirjan joukosta. Finalistit vievät lukijan Turun Maarian kirkon ja pappilan historiaan, Pohjois-Suomen saamelaisten entisille talvikylille ja luovutetun Säkkijärven kyliin. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila valitsee voittajan ja julkistaa sen Turun kirjamessuilla 3. lokakuuta.
Kolme kirjaa on valittu Vuoden kotiseututeos -kilpailun 2026 finaaliin. Kotiseutuliiton nimittämä raati valitsi kilpailuun ilmoitettujen 43 kirjan joukosta kolme vuonna 2025 tai alkuvuonna 2026 julkaistua kotiseutukirjaa.
Teokset ovat: Laura Maria Latikan toimittama ja Docendon kustantama Maarian kirkko ja pappila – hengen ja maan viljelyä keskiajalta nykypäivään, Eija Niemelän toimittama ja Suomen Säkkijärvi-seuran kustantama Säkkijärven kylät ja kartat sekä Ilkka Väätin kirjoittama ja Väyläkirjojen kustantama Pohjois-Suomen saamelaisten talvikylät.
Vuoden kotiseututeoksen valitsee tänä vuonna kirjailija, filosofian tohtori Virpi Hämeen-Anttila. Hän julkistaa voittajan Turun kirjamessujen Paja-lavalla 3. lokakuuta kello 12.30 alkavassa esityksessä Näköaloja kotiseutukirjallisuuteen.
Raadin puheenjohtajana toimii Jukka Hako Vantaalta. Hänen lisäkseen raadissa ovat Anna-Maija Korhonen Tervosta sekä Ari Sirén Valkeakoskelta.
Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 lähtien lähes joka vuosi.
Turun kirjamessuja vietetään tänä vuonna teemalla Näköala. Suomen Kotiseutuliitto oli mukana perustamassa messuja vuonna 1990 ja on edelleen mukana niiden päätoimikunnassa. Turun Kirjamessut on Suomen vanhin edelleen järjestettävä kirjamessutapahtuma.
Maarian kirkko ja pappila – hengen ja maan viljelyä keskiajalta nykypäivään
Aalto, Ilari ja 15 muuta kirjoittajaa, Latikka, Laura Maria (toim.), Docendo, Helsinki 2025
Keskiaikainen Maarian kirkko seisoo Turun kupeessa Räntämäen kylässä, Aurajokeen laskevan Vähäjoen yläpuolelle nousevalla matalalla hiekkaharjulla. Seutu on historialtaan rikasta, ja siihen liittyy muistoja rautakauden talonpoikaisyhteiskunnasta, kristinuskon leviämisestä Suomeen ja Suomen vanhimman tuomiokirkon perustamisesta kivenheiton päähän Koroisiin 1200-luvun alkupuolella. Maarian kirkko sijaitseekin Suomen tiheimmässä keskiaikaisten kirkkojen maisemassa.
Kirja kertoo Maarian kirkon ja seurakunnan historiasta aina 1200-luvulta saakka, jolloin Maariaan rakennettiin ensimmäinen hirsikirkko. Nykyinen kivikirkko on 1400-luvulta. Kirjassa käydään usean tutkijan voimin läpi kirkon, pappilan ja hautausmaiden rakennushistoriaa, historiaa ja taidetta. Vuosisataista seurakunnallista elämää tarkastellaan kunkin aikakauden kirkkoherran ja pappilan elämän näkökulmasta.
Säkkijärven kylät ja kartat
Toim. Eija Niemelä, Suomen Säkkijärvi-seura ry, Lappeenranta 2025
Säkkijärven kylät ja kartat kuvaa luovutetun Säkkijärven pitäjän ja sen kylien elämää ennen sotia. Teoksen keskeinen osa ovat yksityiskohtaiset kartat, jotka kuvaavat vuoden 1939 tilannetta. Karttoihin on merkitty Säkkijärven kylät, talot ja muita rakennuksia. Niiden rinnalla kyläkuvaukset ja asukasluettelot kertovat kylien asukkaista ja elämästä.
Kirjassa käsitellään myös Säkkijärven elinkeinoja, koulunkäyntiä, seuratoimintaa ja yhteiskunnan kehitystä. Oman kokonaisuutensa muodostaa Säkkijärveltä suuntautunut voimakas siirtolaisuus. Pitäjän viimeisiä vaiheita kuvataan talvi- ja jatkosodan tapahtumien sekä evakkomatkojen kautta. Historiallista esitystä täydentävät henkilökohtaiset muistot ja runsas kuva-aineisto.
Laaja teos kokoaa yhteen Säkkijärven historiaa, kylien vaiheita ja tietoa niiden asukkaista sekä auttaa säilyttämään yhteyttä luovutetulle kotiseudulle.
Pohjois-Suomen saamelaisten talvikylät
Väätti, Ilkka, Väyläkirjat, Rovaniemi 2025
Ilkka Väätin Pohjois-Suomen saamelaisten talvikylät selvittää, missä saamelaisten entiset talvikylät sijaitsivat. Lisäksi teoksessa tarkastellaan talvikylien ja pyhien paikkojen suhdetta sekä tutkimusalueen saamelaisia sukunimiä. Aihetta lähestytään topografian, historian ja genealogian näkökulmista.
Väätti muodostaa vanhojen ja uusien karttojen, tutkimuskirjallisuuden ja alkuperäisten asiakirjojen avulla kuvaa siitä, missä kadonneet talvi- ja lapinkylät sekä pyhät paikat sijaitsivat. Teosta varten laaditut kartat havainnollistavat talvikylien sijaintia ja kehitystä.
Alueittain tarkastelussa ovat Kuusamon, Kuolajärven, Suur-Sodankylän, Kittilän, Inarin, Enontekiön ja Utsjoen sekä Koltanmaan talvikylät. Mukana ovat myös kadonneet talvikylät Etelä-Lapissa.