Rakennettu perintömme -tapahtumapäivä Vantaan kaupunginmuseossa

Vantaan kaupunginmuseossa vietetään Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä Ratajätkät-näyttelyn viimeisenä viikonloppuna. Päivän aikana kuunnellaan luentoja rakennetusta perinnöstämme, osallistutaan opastuksille ja kahvitellaan Tikkurilan vanhalla asemalla.

Ohjelma (muutokset mahdollisia)

Klo 11 Tikkurilan aseman historia ja arkkitehtuuri -opastus

Klo 12 Luento: Martinlaakson rata 50 vuotta

Klo 13 Yleisöopastus Ratajätkät-näyttelyyn

Klo 13-14 Kahvitarjoilu Odotussalissa

Klo 14 Luento: Helsinki-Vantaan lentoasema. Maailmalle ja takaisin vuodesta 1952

Martinlaakson rata 50 vuotta

Olisiko Martinlaaksoa tai Myyrmäkeä rakennettu ilman Martinlaakson rataa? Kulkisiko Raappavuorilla nyt moottoritie? Minne piti tulla Kaivokselan metroasema tai Martinlaakson maanalainen asema? Miten Martinlaakson radan synty kytkeytyy Porkkalan vuokra-alueeseen?

Martinlaakson rata oli Suomen ensimmäinen vain paikallisliikenteelle rakennettu rautatie, joka avattiin liikenteen 50 vuotta sitten 1975. Luennolla tutustutaan rataa edeltäneisiin metrosuunnitelmiin sekä Martinlaakson radan suunnitteluun, rakentamiseen ja liikennöintiin sekä radan merkitykseen Länsi-Vantaan kehittymisessä.

Tietokirjailija, maantieteilijä Jussi Iltanen on kirjoittanut kirjoja muun muassa kaupunki- ja liikennehistoriallisista aiheista kuten Suomen rautatieasemista sekä pääkaupunkiseudun ja Viipurin historiasta. Hän on tutkinut Vantaan historiaa Helsingin pitäjä – Vantaa -vuosikirjan artikkeleissa vuodesta 1992 lähtien. Syksyllä ilmestyy Iltasen uusi teos Martinlaakson ja Vantaanlaakson historiasta.

Helsinki-Vantaan lentoasema. Maailmalle ja takaisin vuodesta 1952.

Vantaa tunnetaan kansainvälisestä lentoasemastaan, joka on usein palkittu lajissaan maailman parhaimpiin kuuluvana. Pääosin Veromiehen kylään 1950-luvun alussa rakennettu lentokenttä on 2000-luvulla muodostunut kokonaisen nopeasti kehittyvän kaupunginosan keskukseksi.

Miksi ja miten lentoasema rakennettiin Vantaalle? Mikä sai Helsingin maalaiskunnan osoittamaan aluksi yli 600 hehtaarin maa-alueen ilmaliikenteen käyttöön? Päätösten taustalla vaikutti teknillisiä, poliittisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Esitelmässä kuvataan niitä syitä, jotka johtivat päätökseen lentoaseman rakentamisesta, ja niitä tekijöitä, jotka antoivat muodon kaikkien tuntemalle maamerkille.

Panu Nykänen, FT, dos, on teknillisen tutkimuksen ja opetuksen, sekä tekniikan historiaan perehtynyt historiantutkija. Hän työskentelee arkistotutkijana Uuden Ilmailumuseon hankkeessa Vantaan Aviapoliksen sydämessä.