Mitä miettii Miettiset korttelinsa kohtalosta? -Esitelmä- ja keskustelutilaisuus

Vuonna 1896 Kuopiosta Savonlinnaan muuttanut Juho Miettinen avasi Olavintorin varrella Johan Edvard Hellmanin vuonna 1864 rakennuttamassa talossa rauta- ja rakennus- ja maaliaineiden kaupan, asettui perheineen taloon asumaan ja otti pikkuhiljaa koko tontin omistukseensa. Taloja rakennettiin lisää, vuonna 1914 pienempi rakennus V. A. Sihvosen valokuva-ateljeeksi ja joitakin vuosia myöhemmin isohko asuintalo vuokralaisia varten.

Juho Miettisen jälkeläiset saivat asua omistamallaan tontilla pitkään. 1970-luvulla kaupunki kuitenkin kiinnostui tontista ja halusi kaavoittaa sen teatteri- ja kulttuuritaloa varten. Tontti pakkolunastettiin Miettisiltä, ja vuoden 1985 asemakaavassa entinen Miettisten tontti merkittiin kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY). Teatteria tai kulttuuritaloa tontille ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Kuvassa näkyvä iso asuinrakennus purettiin, kahdessa pienemmässä ja niiden väliin 1950-luvun alussa rakennetussa uudisosassa, harjoitettiin edelleen liiketoimintaa. Miettisten entinen asuintalo tuli pian tunnetuksi Hulikan talona ja Sihvosen entinen valokuvaamo Solmun talona.

2010-luvulla YY-kaava todettiin vanhentuneeksi. Hulikan ja Solmun korttelia alettiin kaavoittaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueelle osoitettiin rakennusoikeutta 6000 kerrosneliömetriä, kerroksia sai olla viisi. Nähtäväksi asetettiin vain uudisrakentamisvaihtoehto, joka edellytti talojen purkamista. Suojeluesitys- ja valituskierrosten jälkeen purkukaava sai lainvoiman marraskuussa 2017. Liikkeenharjoittajat pakenivat muualle, ja talot jäivät tyhjilleen. Tällä hetkellä 160-vuotias Hulikan talo ja 110-vuotias Solmun talo tönöttävät vielä ränsistyneinä paikoillaan.

Vuonna 2023 valmistuneessa selvityksessä rakennusoikeus todettiin ylimitoitetuksi. Uusi kaavoituskierros on siis ennemmin tai myöhemmin edessä.

Kysymykseen, miltä Miettisistä tuntui seurata vuosikymmenien ajan entisen kotitalonsa ja korttelinsa rappeutumista, vastaavat tilaisuudessa rautakauppias Juho Miettisen pojantytär, eläkkeellä oleva Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Liisa Laatu ja tämän kaksi nuorempaa sisarta. Korttelin rakennusten ja erityisesti Miettisen talon historiaa ja erityispiirteitä selvittelee toimittaja ja historiantutkija Ville Vilén. Seuran puheenjohtaja Harri O. Halko antaa tietoiskun korttelin kaavoituksen nykytilasta. Lopuksi keskustellaan asiantuntija- tai amatöörivoimin entisen Miettisen tontin talojen ennallistamismahdollisuuksista.