Talousviisas kunta korjaa ja pitää rakennuksensa kunnossa

Kotiseutuliiton, Arkkitehtiliiton, Museoliiton ja Viherympäristöliiton yhteinen kampanja tuo esiin rakennetun ympäristön säilyttämisen merkitystä asukkaille ja kuntataloudelle

Olemassa olevan rakennuksen korjaaminen ja lisärakentaminen on purkamista ja uudisrakentamista edullisempi ratkaisu sekä kustannuksiltaan että päästöjen kannalta, puhumattakaan eri aikakausina rakennettujen alueiden merkityksestä asukkaille ja matkailijoille. Tämä on ydin tänään alkavassa neljän eri järjestön Kestävästi rakennettu – rakkaudella käytetty -kampanjassa.

Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA), Suomen museoliitto ja Viherympäristöliitto ovat koonneet tietopaketin, jonka avulla kuntalaiset voivat osallistua asiantuntevasti rakennettua ympäristöä koskeviin keskusteluihin – ja järjestää niitä itse – 13. huhtikuuta järjestettävien kuntavaalien alla. Kulttuuriperinnön säilymisen takaavat aktiiviset kuntalaiset.

Tietopaketissa on mukana luettelo tutkimuksista ja raporteista, joihin tieto perustuu.

Vanhan purkaminen ja korvaaminen uudella on kalliimpaa ja ilmastolle haitallisempaa kuin rakennuksen peruskorjaus. Tällä hetkellä purettavien rakennusten keski-ikä on hälyttävän alhainen, vain 50 vuotta.

Nyt rakennettava uudisrakennus saattaa olla altis purkamiselle muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun se on peruskorjausikäinen. Sitä vanhemman hyvin hoidetun rakennuksen arvo tunnistetaan paremmin.

Nykyisestä rakennuskannasta kypsyvät tulevaisuuden helmet

Suomen rakennuskanta on nuorta verrattuna muihin Euroopan maihin. Hyvin hoidetusta aikamme rakennuskannasta kypsyvät tulevaisuuden helmet ja aikakausittain kerrostunut rakennusperintö. Peruskorjausikään tulleiden rakennusten purkaminen ikäluokka kerrallaan johtaa siihen, ettei tulevaisuuden porvoita ja raumoja pääse kehittymään.

“Haluamme kiinnittää kampanjalla huomiota erityisesti siihen, että rakennusten mukana katoaa aina samalla rakennuksiin ja paikkoihin liittyviä tarinoita ja paikallisidentiteetin perustaa. Kotiseudun tuttuudella on oma iso merkityksensä esimerkiksi paluumuuton houkuttelevuudelle ja ikääntyneen ihmisen kyvylle liikkua itsenäisesti lähiympäristössään”, Kotiseutuliiton viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme toteaa.

Viherympäristöillä on lisäksi tärkeä rooli kuntalaisten terveydelle: asuminen vehreässä asuinympäristössä kannustaa liikkumaan sekä torjuu monia kansantauteja, kuten masennusta ja tyypin kaksi diabetesta.

Järjestöt tähdentävät, että rakennusten purkaminen on materiaalien ja luonnonvarojen tuhlausta. Rakennusosia kierrättämällä rakennukseen sitoutuneesta energiasta saadaan talteen vain murto-osa verrattuna koko rakennuksen uusiokäyttöön.

Maailman jätekuormasta 40 prosenttia ja kolmannes päästöistä syntyy rakentamisessa. Ilmastoviisas kunta etsii rakennuksille uusia käyttötarkoituksia ja kokoaa toimintoja jo olemassa oleviin rakennuksiin.

Rakennusten uusiokäytön olisi syytä olla peruslähtökohta, josta poiketaan vain erityistapauksessa. Rakennus on korjattavissa ja energiatehokkuutta parannettavissa paljon useammin kuin Suomessa yleisesti ajatellaan.

Tietopaketti on käytettävissänne verkossa osoitteessa:

www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kestavasti-rakennettu-rakkaudella-kaytetty