Mitä kuuluu maamme kotiseutuarkistoille?
Suomen Kotiseutuliitto toteutti alkuvuonna kotiseutuarkistoille suunnatun kyselyn, jonka pohjalta laadittu selvitys on nyt valmistunut. Selvitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kaksivuotista kotiseutuarkistohanketta, jota toteutettiin yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa. Hankkeen ja selvityksen myötä muodostuu kuva kotiseutuarkistojen nykytilanteesta ja tarpeista.
Valtakunnallinen selvitys kotiseutuarkistoista antaa synkähkön kuvan tämän merkittävän kulttuuriperinnön tilanteesta Suomessa. Kotiseutuarkistojen toiminnan keskeisenä haasteena tuodaan yleisesti esille resurssien puutetta. Ongelmia ovat lisäksi kotiseutuarkiston vähäinen käyttöaste, henkilöstön vaihtuvuus ja työn lyhytjänteisyys.
”Kotiseutuarkistojen arvoa ei nähdä ja paikallisen muistitiedon säilymisen merkitystä ei hahmoteta riittävästi. Tämä arvostuksen puute heijastuu käytettävissä olevan työajan ja tilojen puutteena sekä kotiseutuarkistojen heikkona näkyvyytenä”, selvityshankkeen koordinaattori Liisa Saarinen toteaa.
Erityisesti kuntien ylläpitämissä kotiseutuarkistoissa toiminnan todettiin jäävän lakisääteisten tehtävien jalkoihin. Yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden vastauksissa haasteena mainittiin myös aktiiviväen väheneminen.
Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa, joista noin puolet on kunnan ja puolet yhdistyksen tai vastaavan toimijan ylläpitämiä. Usein kotiseutuyhdistys ja kunta hoitavat arkistoa yhdessä. Noin puolet kotiseutuarkistoista sijaitsee kunnanarkiston, -kirjaston tai paikallisen museon yhteydessä.
Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävinä voimavaroina ja toimijoina yhteistä kulttuurihistoriaamme tallentamalla erityisesti paikallista yksityistä arkistoainesta. Hyvin hoidettu ja tunnettu kotiseutuarkisto vahvistaa yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöönsä.
Yli 5,2 hyllykilometriä yhteistä muistiamme
Kyselyyn vastanneiden kotiseutuarkistojen kokoelmiin sisältyy yli 5,2 hyllykilometriä suomalaista historiaa ja yhteistä muistiamme. Kotiseutuarkistot säilyttävät siis huomattavan suurta ja arvokasta osaa kansallisesta kulttuuriperinnöstämme.
Kysely osoitti, että tarvetta on sekä yleistä kotiseutuarkistotyötä että esimerkiksi tietosuojaa koskevalle koulutukselle ja ohjeistuksille. Toiveena esille nousi myös yhteinen, kansallisen tason aineistonhallintajärjestelmä, joka helpottaisi sekä arkistojen ylläpitoa että käyttöä.
”Selvitys antaa erittäin tärkeää tietoa kotiseutuarkistojen nykytilasta. Seuraavaksi on tarpeen päivittää ohjeistusta ja ryhtyä luomaan kehittämisohjelmaa, jotta kotiseutuarkistojen arvokkaat aineistot saataisiin tulevaisuudessakin säilymään ja paremmin saavutettaviksi”, sanoo Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Kotiseutuliitto on järjestänyt yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa hankkeeseen liittyviä koulutuksia kotiseutuarkistojen tietosuojasta vuosina 2021 ja 2022.
Linkki kotiseutuarkistoselvitykseen: https://bit.ly/3ObE7M0
Lisätietoja: https://kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kotiseutuarkistot/
Koordinaattori Liisa Saarinen, Suomen Kotiseutuliitto, liisa.saarinen @kotiseutuliitto.fi, puh. 044 974 1705 sekä johtaja Vuokko Joki, Kansallisarkisto Oulu, vuokko.joki @kansallisarkisto.fi, puh. 029 533 7231