Kuortanetta, Järvenpäätä ja Vääksyä käsittelevät kirjat Vuoden kotiseututeos -finaaliin
Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta
Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä.
Teokset ovat:
Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960
Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021
Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa
Toimituskunta: Tuula Siltasari-Peltonen, Ritva Järvenpää, Sami Karhu ja Pauliina Jurmu, Bjarne Westermarckin perinneyhdistys 2021
Vääksy – kertomuksia kanavakylästä
Nousiainen, Reetta (toim), Ruokolainen, Ina; Sallamo-Lavi, Anuirmeli; Huovila, Leena; Puranen, Eero; Riihelä, Teemu & Niemi, Sari (kirjoittajat), Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys ry 2021
Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati. Raadin puheenjohtajana toimi historioitsija ja kotiseutukirjojen asiantuntija Jukka Hako Vantaalta ja jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja KM Anna-Maija Korhonen Tervosta.
”Kilpailuun tuli tänä vuonna paljon keskenään erilaisia ja korkeatasoisia teoksia”, Jukka Hako kommentoi vuoden kirjasatoa.
Kotiseutuliiton Kirjamakasiinissa kirjat esitellyt tietokirjailija ja folkloristiikan dosentti Lassi Saressalon asiantuntemusta hyödynnettiin esivalinnassa.
Kilpailussa 40 teosta eri puolilta Suomea
Ritarikuntien kansleri ja Kansallisarkiston pitkäaikainen johtaja Jussi Nuorteva valitsee Vuoden kotiseututeoksen tänä vuonna. Hän julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta kotiseutukirjallisuutta käsittelevässä keskustelutapahtumassa.
Kotiseutuliiton järjestämään Vuoden kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin 40 teosta eri puolilta Suomea.
Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.
Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960
Ylitalo, Teppo; Riukulehto, Sulevi; Mäntylä Jaakko: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960. Kuortaneen kunta 2021. 639 s.
Teppo Ylitalon, Sulevi Riukulehdon ja Jaakko Mäntylän teos Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 on kuortanelaisten eli asukkaiden sanaston mukaan kuurtanelaasten näköinen kertomus Etelä-Pohjanmaan ja Suomenselän rajalla sijaitsevan kunnan ja kuntalaisten elämästä sadan vuoden ajalta.
1800-luvulla taloista syntyi kyliä ja niistä sitten hallintoprosessin myötä Kuortaneen kunta. Tervanpoltto ja -vienti rannikolle toi taloihin vaurautta, mikä näkyy erityisesti kaksifooninkisissa päärakennuksissa. Mutta maatalous, ja tervanpolton lakattua varsinainen metsätalous, on ollut Kuortaneen elämän tukipylväs.
1800-luvun loppu ja uuden vuosisadan alku toivat mukanaan voimakkaan muuttoliikkeen Amerikkaan. Itsenäisyyden saavuttaminen toi mukaan myös politiikan, vasemmistoliikettä ei Kuortaneelle juuri syntynyt, oikeistolaisuutta sitäkin enemmän. Kuortaneelta lähdettiin vapaussotaan ja osallistuttiin Lapuan liikkeen toimintaan.
Kollektiivista muistia ovat niin ikään tarinat Heikki Klemetistä, kirjailijasta, kuoromiehestä, lauluntekijästä. Pietismi levisi Etelä-Pohjanmaallekin, ja yksi sen hengellisistä erikoisuuksista, vasulaisuus.
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2022/nokiottat
Tuhat rautaa tulessa
Siltasari-Peltonen, Tuula; Järvenpää, Ritva; Karhu, Sami; Jurmu, Pauliina (toim.): Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa. Bjarne Westermarckin perinneyhdistys 2021. 229.s.
Bjarne Westermarck syntyi ruotsinkieliseen sivistyssukuun vuonna 1887. Westermarck oli yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja hänellä oli tavoitteenaan uudistaa suomalaista maataloutta. Hän oli perustamassa Osuustoimintajärjestö Pellervoa, toimi Maataloustuottajien Keskusliitossa ja oli kehittämässä Maaseudun Tulevaisuus -lehteä. Hän oli mukana Keskusosuusliike Hankkijan toiminnassa, metsäteollisuuden organisoinnissa ja myös valtakunnan politiikassa. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1922–1923.
Westermarck sai jo nuorena, vuonna 1908, hoitaakseen kotitilansa Järvenpään kartanon. Hän uudisti voimaperäisesti maanviljelyä ja karjanhoitoa sekä perusti mm. kasvinjalostuslaitoksen.
1920-luvulla Westermarck ryhtyi rakentamaan Järvenpäästä asutus- ja pienteollisuuskeskusta. Hyvät liikenneyhteydet ja Helsingin läheisyys loivat tälle edellytyksiä. Westermarck teetti nykyisen Järvenpään keskustan alueelle ruutukaavamaisen palstoitussuunnitelman ja myi noin 500 asuin- ja liiketonttia. Hän myös esitti Järvenpään erottamista Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. Westermarckin työ näkyy edelleen Järvenpään kaupunkirakenteessa ja monissa yksittäisissä rakennuksissa.
Järvenpään kartano purettiin vuonna 1957, ja vuosikymmenten mittaan Westermarck lähes unohtui, kunnes kansalaisaktivismi ja kaupungin johto ymmärsivät hänen toimintansa arvon.
Kirja koostuu neljästätoista artikkelista, ja lopussa on yhteenveto niin tapahtumista kuin päähenkilöstäkin.
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2022/tuhat-rautaa-tulessa
Vääksy – Kertomuksia kanavakylästä
Nousiainen, Reetta (toim.): Vääksy – Kertomuksia kanavakylästä. Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys 2021. 365 s.
Vääksyn ensimmäinen kyläkirja kertoo kolmen eri kylän risteykseen, myllyjen ja kanavan ympärille kehittyneestä asutuksesta, joka ei ole virallisesti kylä. Kirja kertoo kuvin ja tarinoin kylän synnystä sekä elämästä 1960-luvulle saakka.
Asikkalan kunnassa sijaitsevaa Päijänteen ja Vesijärven välissä olevan Vääksyn kannaksen katkaisee vuolasvirtainen Vääksynjoki. Vääksyn kannas on kautta aikojen ollut keskeinen maareitti Yliseltä Viipurintieltä pohjoiseen ja toisaalta sen poikki kulkeva vesireitti Päijänteen ja Vesijärven vesistöihin.
Kun Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871, alkoi samalla vilkas laivaliikenne Päijänteen ja Vesijärven välillä. Kanavasta tuli matkailukohde ja järvien rantamille nousi huviloita, joissa kesää viettävät helsinkiläiset liikemiehet, virkamiehet, professorit ja taiteilijat perheineen asuivat.
Kyläkirjojen tapaan Vääksy – Kertomuksia kanavakylästä esittelee myös kylän arkista historiaa, kuten nuorisoseuraliikettä, kunnan elämää, koululaitosta, terveyden- ja sairaanhoidon alkuvaiheita ja kehittymistä yhtä hyvin kuin puhelimen tuloa, sahateollisuuden historiaa, tiilitehtailua ja muuta liiketoimintaa.
Aineistoa on kerätty Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen tarinailloissa. Paikalliset ovat myös lahjoittaneet yhdistykselle omia kotiarkistojaan. Aineiston keräämiseen ja luotettavuuden varmistamiseen on osallistunut runsas joukko vapaaehtoisia, myös Vääksyn tarinat -Facebook-ryhmän kautta. Kirjoittajina ja taittajana toimivat kokeneet ammattilaiset.
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2022/vaaksy
Kilpailun nettisivut ja aiemmat uutiset aiheesta
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseututeos
www.kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseututeos-kilpailussa-on-mukana-40-teosta-eri-puolilta-suomea
www.kotiseutuliitto.fi/jussi-nuorteva-valitsee-vuoden-kotiseututeoksen-2022