Kotiseutuliitto myönsi korjausavustusta 55 seurantalolle
Jaettavien avustusten kokonaissumma säilytti viimevuotisen tason
Seurantalojen korjausavustusta jaettiin tänä vuonna yhteensä 502 000 euroa, mikä on suunnilleen samalla tasolla kuin merkittävän määrärahaleikkauksen jälkeen viime vuonna.
“Hakijat ovat sopeuttaneet hakemuksia uuteen, pienempään määrärahaan ja avustuksiin, jotka olivat nyt tiedossa jo ennen hakuaikaa. Tämän vuoden alhaisempi yhteissumma kertoo lähinnä avustushankkeiden kokoluokan yleisestä pienenemisestä”, kertoo rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.
Tänä vuonna avustussummat ovat keskimäärin noin 9 000 euroa. Keskimääräinen summa kasvoi hieman viimevuodesta, koska saajien määrä laski noin 15 prosenttia. Suurimman mahdollisen avustuksen kokoluokka on myös laskenut merkittävästi aikaisemmasta, joten suurten hankkeiden avustaminen on vaikeutunut.
Valtion korjausavustuksiin osoittaman määrärahan pieneneminen heijastuu paitsi avustussummien tasossa, ennen kaikkea siinä, että avustuksen saajia on alle puolet viime vuotta edeltävään tasoon verrattuna.
Suurimmat avustukset Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen
Hakemuksia tuli kaikista maakunnista ja selvästi eniten Uudeltamaalta, toiseksi eniten Pohjanmaalta ja kolmanneksi Varsinais-Suomesta. Tänä vuonna määrärahoja ei riittänyt Etelä-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Suurin avustussuma 32 000 euroa myönnettiin Koitto ry:lle Helsingin Lammassaaressa sijaitsevan Pohjolan Pirtin kunnostukseen. Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseuralle myönnettiin 28 600 euroa nuorisoseurantalo Kivistön maalämpöremonttiin. Koskö Hembygdsförening saa 26 000 euroa avustusta Mustasaaressa sijaitsevan Koskö Samlingshusin kattoremonttiin. Neljänneksi suurin avustus 20 000 euroa myönnettiin Jyväskylään nuorisoseurantalo Tapiolan seinien korjauksiin. Loput avustuksista olivat alle 20 000 euroa ja pienin 900 euroa.
Viime vuoden tavoin avustukset keskittyivät aiempaa enemmän pieniin hankkeisiin. Niitä ovat korjaustöitä edeltävät suunnittelun, piirustusten ja kuntokartoituksen kustannukset. Rakenteiden osalta tällaisia hankkeita olivat ikkunoiden, ovien, julkisivun ja pienemmät vesikaton korjaustyöt. Toiminnallisuutta ja talotekniikkaa edustivat avustuksissa mm. esteettömyyskorjaukset, sähkötyöt ja energiatalouden parannukset.
Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti erilaisiin suunnittelukustannuksiin, julkisivujen ja kattojen kunnostukseen sekä taloteknisiin korjauksiin ja toiminnallisuuden parantamiseen. Keskimääräinen avustushakemus oli viime vuoden tapaan noin 20 000 euroa. Yli 50 000 euron hakemuksien määrä oli laskenut viime vuoden 38:sta 16 hakemukseen.
Korjausavustusjärjestelmä tukee tehokkaasti kansalaisyhteiskuntaa
Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä havaittiin tuoreessa vaikuttavuustutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi keinoksi tukea paitsi talojen ylläpitoa, myös laajempaa yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa.
“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.
Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.
Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.
Vaikuttavuustutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025
***
Valtion määräraha vapaan kansalaistoiminnan tiloille ja arvokkaalle rakennuskannalle
Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka tarkoituksena on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut avustuksen jakamisen ja korjausneuvonnan Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusehdotuksen tekee seurantaloasiain neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina muun muassa seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen 12 keskusjärjestöä.
Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Suomen Kotiseutuliitto vastaa korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.
Seurantalo on yhteisnimitys yleishyödyllisten yhteisöjen kokoontumistiloikseen rakentamille taloille. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Pääosa seurantaloista, noin 80 prosenttia on rakennettu ennen vuotta 1950. Talojen rakentaminen jatkuu edelleen.
Kaikkiaan seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle. Paikallisyhdistykset huolehtivat niiden ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin.
***
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo
041 310 6197
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi
Avustusten saajat maakunnittain: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/myonnetyt-avustukset/seurantalon-korjausavustukset-2025-maakunnittain/
Seurantalojen korjausavustusten vaikuttavuustutkimus 2025: bit.ly/seurantalotutkimus2025.
Hembygdsförbundet beviljade renoveringsbidrag till 55 föreningshus
Den totala summan fördelade bidrag håller samma nivå som i fjol
I år delades totalt 502 000 euro ut i renoveringsbidrag för föreningshus, vilket är ungefär samma nivå som efter den betydande nedskärningen i anslag förra året.
”Sökande har anpassat sina ansökningar till det nya, mindre anslaget och till bidragsnivåerna som var kända redan före ansökningstiden. Den lägre totala summan i år speglar främst en allmän minskning av projektens omfattning,” säger byggnadsforskare Jari Heiskanen från Finlands Hembygdsförbund.
I år uppgick det genomsnittliga bidraget till cirka 9 000 euro. Genomsnittssumman ökade något jämfört med förra året eftersom antalet mottagare minskade med cirka 15 procent. Samtidigt har också maximibeloppet för enskilda bidrag minskat betydligt, vilket har försvårat finansieringen av större projekt.
Nedskärningen av statens anslag för renoveringsbidrag påverkar både bidragsnivåerna och framför allt antalet mottagare, som nu är mindre än hälften jämfört med tiden före nedskärningen.
Största bidragen till Nyland, Österbotten och Mellersta Finland
Ansökningar kom från alla landskap, med flest från Nyland, därefter Österbotten och Egentliga Finland. I år räckte anslagen inte till för projekt i Södra Österbotten eller Kajanaland.
Det största enskilda bidraget, 32 000 euro, beviljades Koitto ry för renovering av Pohjolan Pirtti i Lammassaari, Helsingfors. Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura ry beviljades 28 600 euro för en bergvärmeinstallation i ungdomsföreningshuset Kivistö. Koskö Hembygdsförening i Korsholm beviljades 26 000 euro för takrenovering av Koskö Samlingshus. Det fjärde största bidraget, 20 000 euro, gick till Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry för reparation av väggarna i ungdomsföreningshuset Tapiola. Övriga beviljade bidrag låg under 20 000 euro, det minsta var på 900 euro.
Liksom som i fjol koncentrerades bidragen i högre grad till mindre projekt, såsom planeringskostnader, ritningar och konditionsbedömningar inför reparationer. Bland byggnadstekniska projekt ingick reparation av fönster, dörrar, fasader och mindre takarbeten. När det gäller funktionalitet och installationsteknik beviljades stöd bland annat för tillgänglighetsanpassningar, elarbeten och energieffektivisering.
Som tidigare år söktes bidrag främst för planeringskostnader, fasad- och takrenoveringar samt för tekniska förbättringar och ökad funktionalitet. Den genomsnittliga ansökta summan var, liksom i fjol, cirka 20 000 euro. Antalet ansökningar över 50 000 euro minskade dock från 38 till 16.
Renoveringsbidragssystemet stöder civilsamhället effektivt
I en färsk effektutvärdering konstaterades att renoveringsbidragssystemet är ett fungerande och effektivt sätt att inte bara stöda byggnaders underhåll, utan också stärka gemenskap och lokal livskraft.
”Ofta har relativt små bidrag haft stora effekter när reparationerna varit rätt tajmade, välriktade och kombinerats med rådgivning,” säger forskningsdirektör Petri Uusikylä.
Enligt utvärderingen stöder renoveringsbidragen inte bara bevarandet av det byggda kulturarvet, utan har också bredare samhälleliga effekter. De bidrar till att stärka lokala gemenskaper, främja kulturverksamhet och skapa sysselsättning, särskilt för mindre aktörer inom byggbranschen.
Forskarna påpekar att det är både intressant och unikt hur stödsystemet har påverkan på flera nivåer: lokalt i verksamheten hos enskilda hus och ägarföreningar, och nationellt genom att stöda centrala samhälleliga och europeiska mål såsom en stark civilsamhällsstruktur, samhörighet, demokrati och trygghet.
Effektutvärderingen kan läsas i sin helhet här (på finska med svensk sammanfattning): bit.ly/seurantalotutkimus2025
***
Statligt stöd för utrymmen för fri medborgarverksamhet och värdefull byggnadsarv
Renoveringsbidraget för föreningshus är ett statligt anslag med syfte att bevara det värdefulla byggda och kulturella arvet och möjliggöra reparationer som förbättrar byggnadernas användbarhet.
Undervisnings- och kulturministeriet har gett Finlands Hembygdsförbund i uppdrag att fördela bidragen och ge rådgivning om renoveringar. Förslag till bidragsfördelning bereds av Föreningshusdelegationen, där tolv centralorganisationer som representerar föreningshusägarna är företrädda.
Bidrag kan sökas av föreningar och samfund som äger ett föreningshus avsett för fri medborgarverksamhet.
Finlands Hembygdsförbund ansvarar för utdelningen av bidragen och erbjuder sakkunnig rådgivning i frågor som gäller föreningshusens reparationer. Föreningshus är ett samlingsnamn för byggnader som byggts av allmännyttiga föreningar som samlingslokaler. De äldsta husen byggdes på 1880-talet. Cirka 80 procent av föreningshusen är byggda före 1950, men byggandet fortsätter fortfarande.
Det finns idag nästan 2 500 föreningshus i Finland. De är en viktig del av det nationella kulturarvet och ofta avgörande för den lokala hobby- och kulturverksamheten. Lokala föreningar sköter och underhåller husen till stor del med talkoarbete.
***
Mer information:
Verksamhetsledare Teppo Ylitalo
041 310 6197
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi
Beviljade bidrag 2025: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/myonnetyt-avustukset/seurantalon-korjausavustukset-2025-maakunnittain/
Effektutvärderingen för föreningshusen 2025 (på finska med svensk sammanfattning): bit.ly/seurantalotutkimus2025