Kotiseutuliiton ja maakuntien edustajat tapasivat eduskunnan sivistysvaliokunnan

Suomen Kotiseutuliiton tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä on verkottaa alueita ja toimijoita niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Perjantaina 21.2. Kotiseutuliitto ja maakuntien liitot olivat kuultavina eduskunnan sivistysvaliokunnassa.

Kotiseutuliittoa edustivat hallituksen jäsen Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Maakuntien äänen käytti Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, joka myös edustaa maakuntia Kotiseutuliiton valtuustossa.

Sivistysvaliokuntaa puhututti kotiseututyön ja kotiseuturakkauden merkitys, ja kokouksessa vallitsi vankka ymmärrys Kotiseutuliiton tekemän työn tärkeydestä. Liiton puheenvuoroissa nostettiin esille kotiseututyön yhteiskunnallinen painoarvo ja se, että kaikilla tulee olla oikeus kotiseutuun.

”Terveisiä Suomen kaikilta kotiseuduilta. Terveisiä 150 000 kertaa, sillä niin paljon ihmisiä toimii järjestäytyneessä kotiseututyössä Suomessa. Se on niin paljon terveisiä, että meitä on Suomen Kotiseutuliitosta kolme ihmistä niitä tuomassa, ja on se kolmellekin aika paljon, kun jää 50 000 yhdelle”, Ylitalo avasi järjestäytyneen kotiseutuliikkeen laajuutta.

”Kotiseututyön ytimessä on ajatus siitä, että monet kotiseudut ovat yhteisiä ja jaettuja, että me yhdessä teemme kotiseudun. Toisin päin tarkasteltuna se tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus kotiseutuun. Tämä on erittäin tärkeä teema nykypäivän kotiseututyössä, mutta ei mitenkään helppo haaste”, Ylitalo jatkoi.

Mihin kotiseututyötä kansanedustajien mielestä tarvitaan

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Paula Risikon (kok.) mukaan kotiseututietoudella on oltava keskeinen rooli muun muassa uudessa maakuntauudistuksessa, ja Kotiseutuliiton toimijoiden on hyvä olla uudistustyössä mukana, sillä ”te tuotte maakuntiin hengen ja identiteetin, te olette sillanrakentajia alueilla”.

Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) halusi erikseen kiittää kaikkia kotiseututoimijoita, erityisesti läsnäolijoita, jotka edustivat liki koko Suomea. Kotiseututyö voisi hänen mukaansa olla toimiva hyvinvointi-indikaattori kunnissa – osallisuus, sitoutuminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tekijöitä. Kukoistava kotiseututyö kertoo hyvinvoivasta kunnasta.

Samaan viittasi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.), joka nosti esille, että kotiseututyö voi myös vastata aikamme suuriin haasteisiin: kotiseututyö voi olla avainasemassa, kun ratkotaan syntyvyyden, alueiden eriytymisen tai maahanmuuton haasteita. Myös historia innostaa, ja miten paikallisuus on aiemmin rakennettu vahvaksi – mutta ensin on ratkaistava, miten tieto ja into menneestä tuodaan tähän päivään.

Kotiseutu onkin ennen muuta tunnetila. Se on tunnetila, joka kytkeytyy erilaisiin paikkoihin, yhteisöihin, ajatuksiin tai muihin asioihin, jotka koemme kotoisiksi, joissa olemme kotonamme. Kotiseutuja voi siis olla useita, ja siksi Kotiseutuliittokin on mm. ajanut kuntalaisuuden laajentamista niin, että se ei olisi sidottu yhteen kuntaan. Kotiseudut voivat myös olla yhteisöllisiä tai virtuaalisia, siis ei-paikkoja.

Etelä-Karjalan liiton Anu Talka toi esille tärkeän osallisuuteen liittyvän seikan: mitä varhaisemmin ja mitä lähempänä asukkaita ja arkea ihmiset pääsevät vaikuttamaan, sitä suurempi innostus aiheisiin kehittyy ja sitä vahvempana yhteinen päämäärä koetaan.

Monimuotoinen kotiseututyö yhteiskunnan liimana

Kotiseututyö on erittäin monimuotoista. Se kasvaa aina paikallisista olosuhteista ja saa siksi erilaisia muotoja eri paikoissa. Kotiseututyötä ei voi oikeastaan rajata, vaan kotiseututyötä on kaikki se, mitä teemme oman asuinympäristömme eteen.

Kotiseututyö on myös tärkeä lähidemokratian ja paikallisen vaikuttamisen kanava, joka korostuu erityisesti kaupungeissa. Perinteisiä vaikuttamismuotoja ovat esimerkiksi kaavatyö, rakennussuojelu ja monimuotoinen kulttuuriympäristötyö.

Kotiseututyö on siis
– kestävän paikallisyhteisön rakentamista
– huolenpitoa menneestä ja nykyisyydestä sekä tulevaisuuden rakentamista
– kotouttamista ja juurruttamista osaksi yhteisöä
– osallisuuden lisäämistä ja vaikuttamismahdollisuuksien luomista
Kaiken lisäksi se on innostavaa ja kehittävää yhdessä tekemistä.

Suomessa 150 000 henkilöä tekee tätä työtä kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten jäseninä. He tekevät sitä, koska kokevat sen tärkeäksi ja merkittäväksi. He tekevät sitä rakkaudesta kotiseutuun.

Puheenjohtaja Risikko päätti tilaisuuden kiittämällä siitä, että Kotiseutuliiton ja maakuntien liittojen kulttuuritoimijat toivat mukanaan raikkaan tuulahduksen koko sivistysvaliokuntaan.

”Tätä henkeä tarvitaan, ja teitä tarvitaan, sillä kulttuuri liimaa ihmisiä yhteen ja te olette yhteiskunnan liima.”

Lue lisää Kotiseutuliiton edunvalvontatyöstä.