Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus kahdeksalle ansioituneimmalle

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Kotiseututyön ansiomitalin tänä vuonna kahdeksalle henkilölle. Mitalin saivat Lasse Autio Soinista, Marketta Harju-Autti Rovaniemeltä, Eero Huhtala Kokkolasta, Kari Järventausta Valkeakoskelta, Jouni Kauhanen Vaalasta, Irja-Kaisa Lakkala Sodankylästä, Helena Partanen Mikkelistä ja Kalevi Salmi Turusta.

Kotiseututyön ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitaleja jaetaan kerran vuodessa, ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa tavallisesti elo–syyskuussa. Tällä kertaa mitalit luovutettiin perjantaina 20. marraskuuta, koska päiviä siirrettiin koronan vuoksi. Tapahtuma järjestettiin tiukoin turvatoimin.

Mitalin saivat:

Lasse Autio, kotipaikka Soini, Etelä-Pohjanmaa

Pitkäaikainen Soini-Seuran puheenjohtaja Lasse Autio on jo vuosien ajan vastannut kotiseudun laajasta näyttely- ja arkistotoiminnasta. Lisäksi Autio toimi päävastaavana paikkakunnan uuden kotiseututalon rakennuttamishankkeessa. Hän ahkeroi päätoimittajana monissa seuran julkaisuissa sekä alueen sotaveteraanijulkaisuissa ja on itse julkaissut myös lukuisia omakustanteita suullisen perinnön ja sotahistorian alalta.

Soini-Seuran lisäksi Autio toimii myös Järviseutu-seuran ja Järviseutu-säätiön hallituksessa ja on tunnettu sotahistoriamatkojen järjestäjä sekä urheiluseura-aktiivi.

Aution ansiot sekä paikallisessa että alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Marketta Harju-Autti, kotipaikka Rovaniemi, Lappi

Filosofian maisteri ja Oulun yliopiston suomen kielen emeritalehtori Marketta Harju-Auttilla on maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä ansioita kotiseututyössä, sekä myös erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Harju-Auttin toteuttama kotiseututyö on ollut huomattavan laaja-alaista ja pitkäaikaista. Harju-Auttin maakunnallisissa ansioissa korostuvat pohjoisten alueiden paikannimien ja murteiden keruu, käsittely ja tutkimus.

Kotiseututyöhön liittyvien tutkimusten, esitelmien ja julkaisujen lisäksi Harju-Auttilla on takanaan jo useita vuosia kestänyt ja edelleen jatkuva aktiivinen järjestötoiminta Rovaniemen Kotiseutuyhdistys Totto ry:ssä, jossa hän on johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja sekä viestintätoimikunnan puheenjohtaja.

Harju-Auttin ansiot sekä paikallisessa, alueellisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Eero Huhtala, kotipaikka Kokkola, Keski-Pohjanmaa

Ahkerana lukijana ja historian harrastajana tunnettu metsäteknikko Eero Huhtala on aina ollut kiinnostunut kotiseutuunsa Kälviään liittyvistä asioista – sekä menneisyydestä että nykymenosta. Hän toimi vuosia Kälviän kunnan luottamushenkilönä, muun muassa kulttuurilautakunnassa. Kotiseututyön parissa Huhtala on ollut aktiivinen etenkin Kälviän kotiseutuyhdistyksessä, jossa hän on toiminut 1970-luvulta lähtien.

Eero Huhtala on Kokkolan kaupungin historia 5 -teoksen toimituskunnan jäsen, ja hän on myötävaikuttanut useiden Kälviän kotiseutuyhdistyksen julkaisemien teosten syntyyn. Huhtala on lisäksi toiminut Kokkolan seudun opiston Kotiseutukurssin vetäjänä vuodesta 2013, oppaana lukuisilla kotiseuturetkillä, kotiseudun asiantuntijana eri tilanteissa sekä keskeisenä yhteyshenkilönä naapurikuntien yhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Huhtalan ansiot etenkin paikallisessa mutta myös alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Kari Järventausta, kotipaikka Valkeakoski, Pirkanmaa

Eläköitynyt kaupunginpuutarhuri Kari Järventausta on aktiivinen sekä kotiseutu- että luonnonsuojelutyössä eri maakuntien alueella sekä eri paikallisyhdistyksissä. Hän on lisännyt ymmärrystä siitä, että luonnonsuojelulla on suuri merkitys kotiseutujen hyvinvoinnille.

Järventaustalla on laaja julkaisutoiminta alkaen 1980-luvulta tähän päivään saakka. Hän on aktiivinen kirjoittaja sekä luonto- että kotiseutujulkaisuissa etenkin Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Lisäksi Järventausta on julkaissut myös omia teoksia.

Järventaustan ansiot sekä paikallisessa että alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Jouni Kauhanen, kotipaikka Vaala, Pohjois-Pohjanmaa

Filosofian tohtori, dosentti ja lukion vanhempi lehtori Jouni Kauhanen on ideoinut ja toteuttanut lukuisia sivistys- ja kehittämishankkeita, joissa on käsitelty muun muassa ilmastonmuutosta, historiaa ja kulttuuriperintöä. Hän on tehnyt kotiseututyötä yhteistyössä kunnan toimijoiden ja eurooppalaisten instituutioiden kanssa.

Kauhanen on alueella näkyvä tekijä: hän toimii Säräisniemen Museo- ja kotiseutuyhdistyksen hallituksessa, muissa alueen yhdistyksissä ja on aktiivinen kotiseutuarkistotyössä. Hänellä on laaja julkaisuluettelo, jossa on kymmeniä teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita pääosin pohjoisesta kulttuuriperinnöstä ja historiasta. Hän on pidetty puhuja eri yhdistysten tilaisuuksissa ja retkillä.

Kauhasen ansiot sekä paikallisessa että alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Irja-Kaisa Lakkala, kotipaikka Sodankylä, Lappi

Rehtori, kasvatustieteiden tohtori Irja-Kaisa Lakkala on valtakunnan tason vaikuttaja kotiseututyössä. Hän toimi Lapin edustajana Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa vuodet 2011–2019 ja nousi valtuuston varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2017-2019. Johtavassa luottamustehtävässä Lakkala toimi näkyvästi Kotiseutuliiton edustajana ja niin puheissaan kuin kirjoituksissaankin toi esille kotiseututyön merkitystä.

Irja-Kaisa Lakkala on toiminut myös aktiivisesti oman kotipaikkakuntansa kotiseutuyhdistyksessä Sodankylä-Seurassa ja sen puheenjohtajana. Hänellä oli keskeinen rooli Mestarit & kisällit -toimintamallin kehittämisessä, valtakunnallisen ylisukupolvisen kotiseututyön kehittämishankkeen alkuvaiheessa. Lakkala oli hankkeen kummi ja kasvot koko Sodankylässä ja Lapissa, jossa toteutettiin hankkeen pilottikokeilu yhteistyössä Sodankylä-Seuran kanssa. Lakkala oli ammattilaisena asiantuntemuksellaan kehittämässä yhteistyömahdollisuuksia erityisesti koulujen kanssa. Tämä työ on ollut uraauurtavaa, ja nyt Mestarit & kisällit -toiminta on vakiintumassa yhdeksi keskeiseksi kotiseututyön muodoksi.

Lakkalan ansiot sekä paikallisessa, alueellisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Helena Partanen, kotipaikka Mikkeli, Etelä-Savo

Kotiseutuneuvos Helena Partanen on vahva kotiseutuvaikuttaja etenkin kotimaakunnassaan Etelä-Savossa, mutta myös valtakunnan tasolla. Partanen toimi Etelä-Savon edustajana Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa vuodet 2013–2019. Tänä aikana hän oli muun muassa Kotiseutuliiton hallituksen valitsevan vaalivaliokunnan jäsen sekä liiton ja liiton toimintojen aktiivinen kehittäjä.

Partanen osallistuu kotiseututyön ja kulttuurin ylläpitoon paikallisesti monella eri tavalla – hän on mukana yhdistyksissä, teatterissa ja eri julkaisutyöryhmissä. Arkeologiksikin kouluttautunut Partanen tunnetaan Mikkelin seudun asiantuntevana oppaana, ja hänen johdollaan suunniteltiin muun muassa vuoden 2012 Mikkelin valtakunnallisten kotiseutupäivien retket.

Partanen on myös aktiivinen kouluyhteistyön kehittäjä ja tekijä. Mikkelissä on toiminut jo pitkään kulttuuripolku, jossa kaikki koululaiset käyvät vuosittain eri kulttuurikohteissa. Juuri Helena Partanen on vuosien ajan opastanut kaikki Mikkelin viidesluokkalaiset kotiseudun saloihin.

”Vauhti ei ole kotiseutuneuvoksella siis vähentynyt yhtään, päinvastoin”, Mikkelistä kerrotaan.

Partasen ansiot sekä paikallisessa, alueellisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Kalevi Salmi, kotipaikka Turku, Varsinais-Suomi

Pitkäaikainen Köyliö-Seuran vaikuttaja Kalevi Salmi on tunnettu etenkin kotiseutujulkaisujen tekijänä. Hän on kirjoittanut artikkeleja lähes kaikkiin 15 kirjaan, jotka seura on julkaissut. Salmi on aktiivinen Köyliö-seuran hallinnossa, toimien hallituksessa varapuheenjohtajana sekä perinne- ja julkaisujaostoissa.

Salmi on myös johtanut seuran kaksi EU-hanketta, ”Köyliön upea menneisyys” sekä ”Köyliön Upeat Valokuvat Arkistoon”. Salmi on ollut Köyliön valokuva-arkiston johtaja vuodesta 2016 sekä aktiivisesti mukana Köyliön ystävät -jaoston toiminnoissa ja tapahtumissa. Salmen kotiseututyö laajenee kotiseutua laajemmalle, sillä hän on sekä Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistyksen että Turun seudun sukututkijain yhdistyksen aktiivi.

Salmen ansiot etenkin paikallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Lisätietoja:

Kokkolan Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelma
www.kokkola400.fi/kotiseutupaivat

Kotiseututyön ansiomitali
www.kotiseutuliitto.fi/jarjesto/huomionosoitukset/kotiseututyon-ansiomitali