Käpylä-Seuran Elävä joulukalenteri pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Mukana on myös Käpylä-Seuran ylläpitämä elävän joulukalenterin perinne.
Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja on samalla askel lähemmäs kansainvälisen tason tunnustusta. Luettelointi on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta annetun yleissopimuksen toteutusta.
Käpylä-Seuran Elävä joulukalenteri kiinnostaa
Käpylän Elävä joulukalenteri kiinnostaa kaikkia. Se innostaa lukemaan, laulamaan, leikkimään ja tutustumaan alueeseen ja sen ihmisiin. Katto-organisaationa toimii Suomen Kotiseutuliiton jäsen, Käpylä-Seura ry.
Tapahtuma on kaikille avoin, ja joka vuosi alueen järjestöjä kutsutaan osallistumaan siihen omilla tapahtumillaan. Kalenterin ohjelmaan sisältyvät tilaisuudet ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi kunkin järjestäjätahon toimintaa.
Käpylän Elävä joulukalenteri -perinteen ideaa on esitelty ympäri maailmaa draama- ja teatterialan kongresseissa ja seminaareissa. Se toimii esimerkkinä yhteisöllisyydestä ja eri sukupolvia yhdistävästä, leikkimielisestä perinteestä. Ideaa on helppo soveltaa missä päin maailmaa tahansa, sillä se toimii kaikilla kielillä eikä ole sidottu uskontoon eikä maantieteeseen.
Käpylä-Seura on aktiivinen myös Mestarit & kisällit -hankkeen toimijana. Sen myötä ensi jouluna on Elävän joulukalenterin suunnittelija- ja toteuttajaporukkakin entistä monisukupolvisempi.
Lue lisää Käpylän joulukalenteriperinteestä
Valinnoissa näkyy perinteen jatkuminen yhteisöissä
Aineettoman kulttuuriperinnön alat ovat laajasti edustettuina Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Luetteloon nimeämisessä tärkeä peruste on ollut aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osa suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä taas elää suppeamman yhteisön kannattelemana.
”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Suomen ehdotukset lähtevät yhteisöiltä itseltään
Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta luettelointitavastaan. Kaikki ehdotukset kansallisiin luetteloihin tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään.
Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, jossa on runsaasti sellaisia perinteitä, joita ei ole valittu kansalliseen luetteloon saakka. Wikiluetteloon voi kuka tahansa voi ehdottaa oman yhteisönsä perinnettä. Wikissä on mukana jo 175 artikkelia yli 240 toimijalta. Suomen wikiluettelo kiinnostaa myös maailmalla: sivustolla on käyty sadasta maasta alkuvuoden aikana.
Uudet kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 2020:
- kanteleen soitto ja rakentaminen
- jouhikon soitto ja rakentaminen
- sahansoitto
- kuurojen kulttuuripäivät
- ryijyperinne
- Tommi-puukon valmistaminen
- nukketeatteri
- iltasatuperinne
- demoskene
- Käpylän Elävä joulukalenteri
- romanien hevostaidot
- kalevalainen jäsenkorjausperinne