Jussi Nuorteva valitsee Vuoden kotiseututeoksen 2022

Kansallisarkiston pääjohtaja on paikallisen historiankirjoituksen näköalapaikalla

Kansallisarkiston juuri eläkkeelle siirtyvä pääjohtaja Jussi Nuorteva valitsee Vuoden kotiseututeoksen ensi vuonna. Vuoden kotiseututeos -kilpailuun voi lähettää nyt ehdotuksia täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa bit.ly/vuodenkotiseututeos. 

Nuorteva on seurannut kotiseutukirjallisuuden syntymistä näköalapaikalla valtionarkistonhoitajana vuodesta 2003 lähtien. Iso osa paikallishistorioiden merkittäviä lähdeteoksia, mm. käräjäpöytäkirjat, on sijoitettu Kansallisarkistoon. Pöytäkirjoista on ammennettavissa paljon muutakin kuin elämän laitapuolen tarinoita. Siellä ovat mm. tiedot perinnönjaosta ja maan osituksesta, joista saa paljon tietoa ihmisten arkisesta elämästä.

Kansallisarkiston kaikki käräjäpöytäkirjat on jo digitoitu. Nyt käynnissä on materiaalin siirtäminen tekoälyn avulla kokotekstiksi, jota kone kykenee lukemaan ja johon voi kohdistaa hakuja. Aineiston määrän kasvaessa kone oppii kaiken aikaa paremmin tunnistamaan vanhoja käsialoja. Verkkoon on laitettu 1,4 miljoonaa sivua käräjäpöytäkirjoja. Digitaalisen kuvan rinnalla on käytettävissä tekoälyn lukema kokoteksti.

Kansallisarkisto on ensimmäinen, joka on laittanut EU-hankkeessa kehitetyn tekoälyyn pohjautuvan tekstitunnistetun aineiston verkon kautta sataville. Joillekin toki voi vielä haasteena olla se, että materiaali on ruotsinkielistä.

Maahanmuuttajista ja lähiöistä olisi hyvä saada lisää teoksia

Isojen paikallishistorioiden tekeminen on vähentynyt vuosien mittaan, kun isot suurteokset on saatu valmiiksi.

”Nykyisin tehdään enenevässä määrin pienempiä ja johonkin aiheeseen syvälle meneviä teoksia”, Nuorteva kertoo.

Maakunnallisesti kaikki alueet ovat hyvin edustettuina paikallisessa historiankirjoituksessa. Joitakin seutuja harrastetaan tosin enemmän – esimerkiksi Ahvenanmaa kiinnostaa mantereen asukkaita retkeilyn myötä. Myös omat juuret kiinnostavat. Siksi syrjäseudutkin kiinnostavat kotiseutukirjojen tekijöitä.

Sen sijaan kaupunginosatasolle mentäessä eri asuinalueiden välillä on isoja eroja. Vauraista kaupunginosista tehdään paljon tutkimusta ja kirjoja – yksittäisistä taloistakin. Sen sijaan työväen lähiöt ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Katveeseen on monilta alueilta jäänyt myös kaupungistumisen historia ja muu uudempi historia 1960—80-luvuilta.

”Olisi hyvä, että maahanmuuttajia kannustettaisiin kirjoittamaan paikallishistorioita”, Nuorteva huomauttaa.

Kotiseutukirjallisuus tukee integroitumista ja identiteetin rakentumista. Maahanmuuttajat hyötyisivät erityisen paljon hengen nostatuksesta. Se voisi vähentää jengiytymistä ja rikollisuutta, joita juurettomuuden ja arvostuksen puutteen kokemus tuottavat.

Suomenlinnasta kotiseututeos

Nuortevan omat juuret ovat Helsingissä sekä Loviisan lähellä Lapinjärveen kuuluneessa Pukaron kartanossa. Sen kukoistuskausi sattui 1700-luvun loppuun, kun kartano ja suvun osittain omistamat Loviisan tiilitehdas ja viinatehdas tuottivat monenlaisia tarvikkeita Svartholman ja Viaporin rakenteilla oleville linnoituksille. Hänen äitinsä suku oli äidinisän puolelta Kirvusta ja äidinäidin puolelta merenkävijäsukua Viipurista ja Koivistolta. Hänen isoenonsa Jopi (Hiob) Kurki työskenteli isojen valtamerilaivojen kapteenina ja aivan loppu-uransa, Karjalan menetyksen jälkeen, Suomenlinnan lautan kapteenina – uljaan uran vaatimaton päätös. Historia heittelee.

Paikallishistorian tekemisestä Nuortevalla on tuoretta kokemusta Kansallisarkiston tutkimusjohtajan, dosentti Päivi Happosen kanssa toimittamansa ja isolta osin kirjoittamansa Viapori-Suomenlinnan historian myötä. Kirja ilmestyi toukokuussa tukemaan Kansallisarkistossa parhaillaan esillä olevaa Viapori-Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus 1748-2021 -näyttelyä. Näyttely on avoinna vuoden 2022 syyskuuhun saakka.

Nuorteva toimii Suomenlinna-keskusta ylläpitävän ja saaren kulttuuriperintöä vaalivan Ehrensvärd-seuran puheenjohtajana. Eläkkeelle jäätyään hän jatkaa lisäksi Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslerina.

Ehdotuksia voi tehdä maaliskuun loppuun saakka

Vain lomakkeella lähetetyt ehdotukset ovat Vuoden kotiseututeos -kilpailussa mukana. Ehdotuksia voi tehdä maaliskuun loppuun saakka. Voittaja julkistetaan perinteisesti Turun kirjamessuilla lokakuun alussa.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 102 kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Lisää tietoa ja ehdotukset Vuoden kotiseututeos -kilpailuun: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseututeos