Tarinat ovat ruotsinkielisen kotiseutuliiton FSH:n ytimessä

4.11.2022 Susanne Lagus, FSH:n toiminnanjohtaja
Susanne Lagus.
Susanne Lagus.

Kotiseutu eilen, tänään ja huomenna – mitä haluaisimme kertoa oman kotiseutumme paikoista tai tapahtumista? Millä tavoin nimeämme kotipaikkamme ja mihin tarinoita tarvitaan? Finlands svenska hembygdsförbund, FSH, eli Suomen ruotsinkielinen kotiseutuliitto, tekee töitä tukeakseen paikallisten kotiseutuyhdistysten harjoittamaa toimintaa, jossa hyödynnetään kertomuksia eri tavoin.

Meillä jokaisella on hauskoja tarinoita kerrottavana. Tarinoita, jotka käsittelevät mieluusti meitä itseämme vaikkapa lapsuutemme ajalta tai jotain ikimuistoista, mitä olemme tehneet, jotain mitä emme ikinä unohda. Suosittuja keskustelunaiheita ovat mm. koulunkäyntiajat ja paikallisyhteisö, jossa on varttunut. Lisäksi meitä kiinnostavat jo ennestään ehkä laajastikin tunnetut tarinat. Se, että ottaa osaa paikallisyhteisöstä kerrottuihin tarinoihin, luo tunteen siitä, että tuntee juuri tämän paikan ja että kuuluu tänne, että meidän kotimme on juuri täällä.

Kotiseutu – sana ja paikka

Se kuinka kutsumme paikkaa tai seutua, jossa kasvoimme, vaihtelee sen mukaan, minkä ikäisiä olemme ja missä asumme. Kotiseutu on sana, jota on käytetty ja käytetään edelleen seudusta, jossa asuu. Mutta nuoremmille sukupolville asia ei ole enää aivan niin itsestään selvä. Esimerkiksi moni nuori yhdistää tänä päivänä sanan hembygd eli kotiseutu ensisijaisesti kodin (hem) sisustamiseen (bygga), sisustussuunnitteluun. Asuinpaikkaansa he kutsuvat usein pelkästään tuon asuinseudun virallisella nimellä eivätkä he tunne asuinpaikkaansa liittyviä tarinoita.

Tarinoilla ei ole merkitystä vain tietyn seudun asukkaille itselleen, vaan myös paikkakunnalle muuttaville.

Kotiseudun tai kasvuinseudun nimeäminen vaihtelee, mutta kertomusten tehtävä on pysynyt samana. Kertomuksien tärkeä tehtävä on aina ollut viihdyttää ja luoda yhteyttä kuuntelijoiden keskuuteen.

Kotiseutu ja FSH

FSH eli Finlands svenska hembygdsförbund haluaa auttaa jäsenyhdistyksiään, jotta nämä pystyisivät hyödyntämään lähiympäristön ihmisiin, paikkoihin ja erilaisiin aiheisiin ja objekteihinkin liittyviä kertomuksia. Yhdistykset toimivat siltana, joka muodostaa linkin menneen ajan ja nykyhetken välille ja joka antaa merkityksen paikalle, jossa asumme.

Digitaalisten välineiden kautta voidaan tänä päivänä esittää kulttuuriperintöön liittyviä tarinoita useammilla tavoilla kuin aiemmin. Tämä vaatii osaamista ja resursseja, ja joskus ne otetaan siitä ajasta, jonka voisi käyttää itse tarinoiden keräämiseen ja niiden kertomiseen.

Ensi vuonna FSH aloittaa Museokoulutusprojektin, joka tuottaa erilaisia koulutuspaketteja yhdistysaktiiveille. Toivomme, että projektin kautta yhdistystoimijat saavat tietoa siitä, kuinka kerätä, käsitellä ja jakaa paikallista kulttuuriperintöä.

Suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten ja sukututkijaryhmien keskusjärjestö FSH perustettiin vuonna 1983. Yhdistyksellä on noin 122 jäsenyhdistystä. Toimisto on sijainnut vuodesta 2021 lähtien Vaasassa.

Yksi FSH:n tärkeimmistä tehtävistä on jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen siten, että ne voivat hyödyntää tarinoita ja tarinaperintöä. Yhdistys julkaisee myös lehteä Hembygden, jossa sekä yksityishenkilöt että jäsenyhdistykset voivat julkaista kotiseutuun, yhdistystoimintaan tai paikallishistoriaan liittyviä artikkeleita – erinomainen tapa jakaa kertomuksia.