Retkiä koululaisten kanssa

Pieni Karjalohjan Kotiseutuyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana julkaissut kirjoja, pitänyt esitelmätilaisuuksia, järjestänyt kyläkävelyitä ja kotiseuturetkiä ja kesäisin ohjelmallisia vuosikokouksia. Kotisivuillemme olemme rakentaneet kaksi virtuaalista aikamatkaa. Koululaisten kanssa olemme toimineet laaja-alaisesti, ja liityimme Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -ohjelmaan vuonna 2018, heti kun se oli mahdollista.

Vuonna 2015 Karjalohjan Kotiseutuyhdistys esitti Lohjan Koulutoimenjohtajalle jatkuvan yhteistyön aloittamista. Olimme jo tutustuneet lukumummeina ja -vaareina Karjalohjan koulun opettajiin ja oppilaisiin.

Koululla on joka vuodelle jokin teema. Siitä lähdimme kotiseuturetkien suunnittelussa liikkeelle. Etsimme kiinnostavan käyntikohteen ja oppilaille lähetettiin opettajien välityksellä kysymyksiä siitä, mitä he haluaisivat siellä tehdä. Keksimme toimintatapoja ja pidimme opettajien kanssa palavereita.

Kaikissa käyntikohteissa tutustuttiin ympäristöön, luontoon ja historiaan konkreettisen tekemisen avulla, eväät mukana. Lapset tekivät, yhdistyksen aikuiset opastivat ja olivat mukana.

Aluksi lasten on tietenkin vaikea keksiä muuta kuin sitä minkä jo hyvin osaavat, kuten mopolla ajelua harjun hiekkakuopassa tai videopelin pelaamista kirjaston pihakivellä. Me taas muistelimme omia lapsuusajan leikkejä ja tarjosimme niitä. Hyvin sujui kymmenen tikkua laudalla tai ”ei—juu—vaarinhousut” tai kirkonrotta.

Esimerkiksi Puujärven hiekkarannalla vesiteema toteutettiin pienten kanssa hiekkalinnoja rakentaen, seurattiin veden kulkua hiekkaan kaivetuissa uomissa, keskusteltiin elämästä vedessä ja veden merkityksestä elämälle. Lapset saivat myös onkia, ja sitä he toivoivatkin.

Pöykärin linnavuorella kerättiin rautakaudella ravinnoksi käytettyjä kasveja, pähkinöitä ja marjoja. Selvisi sekin, miksi linna rakennettiin.

Lohilammen museossa heräsi eloon osittain draaman avulla vauraan talonpojan ja hänen perheensä elämä 1700-luvulla. Olimme kaikki pukeutuneet vanhaan tyyliin.

Karkalin luonnonsuojelualueella isompien oppilaiden kanssa tunnistettiin lintuja ja eläimiä, kasveja ja puita.

Melakkapuuroa ja sirkusta

Ruokateema Mistä ruoka tulee? kiinnosti lapsia etenkin maidon, leivän ja perunan osalta. Kävimme maatiloilla tutustumassa eläimiin ja tuotantoon.

Kun Suomi 2017 täytti sata vuotta, järjestimme koululla Perinnepäivän. Vanhan ajan asut taas yllä kaikilla. Opiskeltiin vanhan ajan työtapoja, kuten rukilla kehruuta, syötiin Marttojen keittämää melakkapuuroa eli Inkoon puuroa. Perinneleikeistä suosikiksi nousi itse tehty nappihyrrä, joka kulki lasten käsissä monta päivää.

Viime elokuussa kävimme historiallisessa Heponiemessä, jonka nykyisin omistaa peliyhtiö Rovion entinen toimitusjohtaja Mikael Hed. Lapset loivat maataidetta luonnon materiaaleista, veistivät matkasauvat ja vaelsivat kukkulalle, toteuttivat sirkusta sirkuspellen opastuksella – muun muassa kävelivät nuoralla ja puujaloilla – vaelsivat kukkulalle ja paistoivat makkaraa nuotiolla.

Karjalohjalla toimivat vain ensimmäiset kuusi luokkaa; yläaste on Lohjalla. Viime vuosina esikoululaisetkin on otettu mukaan retkillemme.

Tapahtumiin osallistuvat opettajat ja koulunkäynninohjaajat kotiseutuyhdistyksen aktiivisten jäsenten lisäksi. Ohjelmat suunnitellaan ikäkausien mukaan. Opettajat tuntevat oppilaidensa tietotaidon ja motorisen osaamisen.

Koulun vakuutusturva on tärkeä takuu kaiken varalta ja hyvä pitää mielessä, kun aikatauluja suunnitellaan. Retkiohjelmat on syytä jättää riittävän väljiksi, eikä pidä ahtaa liikaa asiaa ja venyttää päivää turhaan.

Retkiä ideoi ja organisoi varapuheenjohtajamme Heljä Järnefelt, jonka työhön Opetushallituksessa kuului aikoinaan juuri perinnekasvatus. Mestarit ja kisällit -ohjelman olemme todenneet hyvin toimivaksi. Olimmekin Heljän kanssa Helsingissä marraskuun lopulla juhlimassa Suomen Kotiseutuliiton saamaa Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa.