Rautateiden vihreä kulttuuriperintö – Asemapuistot
Rautatieasemapuistot ovat Suomessa ainutlaatuinen kulttuuriperintö ja maamme ensimmäisiä julkisia puistoja. Ne rakennettiin samalla kuin asemat, asema-alueen rakennukset ja asuinalueet. 1960-luvulla puistoja oli jo yli 500 asemalla. Millaisia ajatuksia, kokemuksia ja muistoja sinulla on asemapuistoista? Osallistu meneillään olevaan muistojen keruuseen.
Asemapuistot 150 vuotta
Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teema vuonna 2024 on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Rautatiepuistojen juhlavuosi sopii teemaan erinomaisesti.
Suomalainen pinta-alaltaan laaja rautatieasemapuisto on myös eurooppalaisittain ainutlaatuinen kulttuuriperintö. Asemapuisto loi Valtionrautateiden julkikuvaa matkustajille ja samalla tarjosi laajan ja viihtyisän julkisen puiston – sekä puutarhan rautateiden työntekijöiden asuinalueelle.
Valtionrautatiet rakensi pääradat, asema-alueet ja puistot Suomeen melko nopeasti vuosien 1860–1930 välillä. Viraston omat rautatiearkkitehdit suunnittelivat rautatierakennukset ja asemapuistojen suunnitteluun palkattiin ylipuutarhuri, ja heidän yhteistyönään luotiin asema-alueet. Puistojen tyyli pysyi melko samana aktiivisimman radan rakentamisen ajan, koska virkasuunnittelijat tekivät pitkät työurat. Tekijöitä ei ole nostettu esiin eikä ilmiötä ole juurikaan tutkittu maassamme.
Asemapuistojen kukoistusaikaa elettiin 1950–60-luvuilla. Silloin asemapuistoja oli yli 500 ja istuttuja rautatiealueita oli 1000, näihin kuuluivat konepajat, varikot sekä erilliset rautatieläisten asuinalueet ja vahtitupia radan varressa.
Asemapuistojen suunnitteluun palkattu ensimmäinen ylipuutarhuri Rudolf Grönholm aloitti työnsä vuonna 1874 eli 150 vuotta sitten. Valtionrautateiden keskustaimisto perustettiin Hyvinkäälle samana vuonna. Valtionrautateiden puutarhaosasto koostui suunnittelusta, omista taimistoista ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta eri puolilla maata. Piiripuutarhurit ja alueellinen puutarhatoimen henkilökunta hoitivat asemapuistoja, mutta asema-alueiden ylläpitoon osallistui myös asemien virkahenkilöstöä.
Rautatienomenapuu 120 vuotta
Asemapuistojen nimikkopuu on rautatienomenapuu, joka on jalostettu Hyvinkään taimistossa jo 1900-luvun taitteessa. Sitä alettiin lisätä keskustaimistolla, kun 1940-luvun alun ankarat talvet olivat osoittaneet sen erinomaisen kylmänkestävyyden. Varsinainen rautatieomenapuiden istuttamisen huippukausi oli 1950-luvulla ylipuutarhuri Kalle Jokelan (1906–1973) aikana. Hän myös nimesi rautateiden nimikkopuun Malus Hyvingiesis ja todisti sen menestyvän Suomessa Hangosta Rovaniemelle. Myös asemapuistojen kestävä lehmuslaji on jalostettu Hyvinkäällä.
Rautatienomenapuun valkokukkaiset oksat kasvavat riippuviksi, mitä korostettiin leikkaamalla alaoksat tasaiseksi ”sateenvarjon malliseksi”. Sen alle pääsikin sateensuojaan kesällä. Syksyllä punaposkiset omenat ovat hyviä talouskäyttöön. Ja saatiinhan siitä erittäin maistuvaa kotiviiniäkin, jota useat asemapäälliköt tekivät hyvin mielellään. Talvellakin rautatienomenapuun runko ja oksisto on kauniin muotoinen.
Rautatienomenapuun istutuskampanja 150-vuotisjuhlien kunniaksi
Rautatienomenapuita on istutettu lähes kaikille Suomen rautatieasemille. Haluamme etsiä eri-ikäisiä rautatienomenapuita asema-alueilta paikallisten avustuksella.
Juhlavuonna istutetaan uusia rautatienomenapuita sopivaan paikkaan asemapuiston julkiseen osaan. Uudet ja vanhat rautatienomenapuut saavat opaskyltin ja QR-koodin kertomaan asemapuiston historiasta. Samalla pyrimme järjestämään opastetun asemapuistokävelyn ja perehdymme 150-vuotiseen asemapuistojen historiaan.
Puun istuttamista ja jälkihoitoa varten tarvittaisiin kotiseutuihmisiä yhteistyökumppaneiksi. Rautatienomenapuun opaskyltin laittaminen ja puun istuttaminen sopisi yhdeksi ohjelmanumeroksi paikkakunnan kesätapahtumaan.
Ensisijaisia asemia olisivat Rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) 80 asemaa sekä 150-juhlavuosiaan tänä vuonna viettävät Hanko-Hyvinkää ja Kerava-Porvoo rataosien asemat ja vuonna 2026 juhliva Turku-Tampere-Hämeenlinna-rata.
Kerro jos tiedät asemapuistoja, joissa on rautatienomenapuu. Ota myös valokuva puusta ja ympäristöstä. Lähetä vastaus ja yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen malus.asemapuisto@gmail.com.
Tutkimushanke ja muistitiedon keräys asemapuistoista
Asemapuistotutkimuksestamme on tulossa painettu julkaisu vuonna 2024, jossa esitellään rautateiden puistotoimintaa 150 vuoden ajalta. Kirjassa julkaistaan paljon alkuperäisiä hienoja puistosuunnitelmapiirustuksia ja historiallisia valokuvia.
Toiveemme on kerätä paitsi rautatieläisten, myös asukkaiden, matkustajien ja paikkakuntalaisten muistoja ja aikalaiskertomuksia asemapuistoista niiden 150-vuotisen historian ajalta. Muistot voivat olla lyhyitä tai pidempiä ja mukaan voi liittää vanhoja valokuvia. Kirjoitukset talletetaan Suomen Rautatiemuseon arkistoon.
Millaisia ajatuksia, kokemuksia ja muistoja sinulla on asemapuistoista?
Lähetä tekstisi sähköpostina tai sen liitteenä osoitteeseen kokoelmat@rautatiemuseo.fi ja otsikoi viestisi ”Asemapuisto”. Muistathan kirjoittaa myös yhteystietosi viestiin.
Yhdessä voimme säilyttää rautateiden vihreää kulttuuriperintöä jälkipolville!