Millainen on sinun Hyvinvoinnin tilasi?

18.9.2020 Jaana Merenmies, hyvän rakentaja ja Roosa Lindholm, viestijä Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa
Jaana Merenmiehen ja Roosa Lindholmin kasvokuvat.
Jaana Merenmies ja Roosa Lindholm. Omakuvat.

Osallisuuden kokemus, aito kohtaaminen ja tunnustus arvokkuudesta synnyttävät hyvinvointia. Avoimia tiloja, jossa nämä molemmat mahdollistuvat löytyy jokaisesta kunnasta. Millainen on sinun Hyvinvoinnin tilasi?

Vanhan rakennuksen eteen on kerääntynyt iso joukko ihmisiä. Kiinnostuneet katseet silmäilevät taloa ja sieltä terassin portaita laskevaa ihmistä. Historiakierros alkaa pian ja sen jälkeen tutuksi tulleen talon vapaaehtoisvoimin pyörivä kahvila kuulostaa entistä houkuttelevammalta. Ensi viikolla kokoonnutaan talkoisiin siivoamaan kukkapenkit talviteloille ja keittämään puutarhan punaherukoista mehua kahvilaan. Talkookeitto syödään yhdessä ison pöydän ääressä.

Kuulostaako tutulta? Kertomuksen innoittajana toimii Annalan huvila Helsingissä. Se voisi kuitenkin olla monesta muustakin paikkaa: Pohjois-Savosta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä. Jokainen meistä tuntee Hyvinvoinnin tilan, paikan, jossa saa osallistua vapaaehtoisena, käydä tapahtumissa tai kursseilla ja viettää yhdessä aikaa muiden ihmisten kanssa. Se voi olla vanha kylätalo, asukasyhdistyksen kerhohuone kerrostalon kivijalassa, kunnan kotimuseo, lähiökeskus tai ihan vaan yhteisvoimin pyöritettävä kaikille avoin tila.

Yhdessä ollessa hyvä ihmisessä kasvaa

On sanomattakin selvää, että nämä avoimet tilat ja niissä elävät yhteisöt ovat erityisen merkityksellisiä kävijöille. Mahdollisuus osallisuuteen, kohtaamiseen ja oman panoksen antamiseen yhteiseksi hyväksi ja oman mielen kohottamiseksi edistävät kaikki sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia. Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salosen mukaan jokaisen yhteisön voimavara on siinä hyvässä, jota jokaisessa ihmisessä on:

”Yhteisön kukoistaminen edellyttää, että erilaisten ihmisten vahvuudet ja heikkoudet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa niin, että osien summa on enemmän kuin se näyttäisi olevan silloin kun ihmiset laitetaan mekaanisesti yhteen.”

Mahdollisuus arvostavaan kohtaamiseen ja jatkuva muistutus omasta merkityksestä ja arvosta saavat kävijän osallistumaan yhä uudelleen. Salosen mukaan antaessamme toisillemme pidäkkeetöntä tunnustusta arvokkuudesta ja myöntämällä, että toisen erilaisuus on etu ja kannattavaa, myös yksilöt loistavat yhdessä. Näin hyvinvointi lisääntyy.

Kaikilla kuntalaisilla on annettavaa

Hyvinvoinnin tila on tästä syystä myös kuntatoimijoille tärkeä potentiaalinen kumppani. Kuntaliiton erityistutkija Maria Salenius toteaakin, että on tärkeää nähdä kaikki kuntalaiset tarpeellisina, joilla on annettavaa kunnalle ja sen elinvoimalle:

”Elinvoima ei ole pelkästään sitä, että on mahdollisimman paljon yrityksiä. Se tarkoittaa, että on hyvinvoivia kuntalaisia, erilaisia rikastavia kulttuureita ja näkökulmia, joista voidaan poimia parhaita paloja kunnan yhteisöön ja tekemiseen.”

Hyvinvoinnin tilan tärkein tehtävä on olla yhteinen, turvallinen ja avoin tila, jonne tullessaan tuntee itsensä tervetulleeksi omana itsenään ilman menneisyyden tai taustojen määreitä. Sen tehtävä on mahdollistaa osallisuuden kokemus, merkityksellinen tekeminen ja yhteisön kehittyminen ja kasvu. Sen tehtävä voisi myös olla kunnan kumppanina kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

Hyvinvoinnin tiloja tukee Hyvinvoinnin tilat -verkosto. Tutustu verkostoon täällä: www.hyvinvoinnintilat.fi

Linkki lähteenä ja innoittajana toimivaan videoon: youtu.be/nHSGNvvGqoY