Merkitystä monella tasolla – kuinka ymmärtää seurantaloavustusten vaikuttavuus laajemmassa kontekstissa?
Suomen Kotiseutuliitto on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella teettänyt vaikuttavuusarvioinnin seurantalojen avustusjärjestelmästä. Raportissa tarkastellaan, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan ja kysytään, saadaanko avustuksilla aikaan odotettuja tuloksia?
Avustus on korjausavustus, kohdistuen nimenomaan rakennuksiin. Avustuksilla on alusta alkaen pyritty turvaamaan noin 2500 seurantalon tulevaisuus. Järjestelmällä on tuettu kansallisesti merkittävän rakennus- ja kulttuuriperinnön säilymistä, kestävää korjaamista sekä välittymistä tulevilla polville. Avustusjärjestelmä on onnistunut hyvin tässä.
Seurantalot sitovat toimijansa kulttuuriperintöyhteisöksi. Yhteisön ytimessä ovat talojaan vaalivat yhdistykset keskusjärjestöineen, samoin talojen käyttäjät. Myös valtio vuodesta 1978 alkaen jaettuine avustuksineen, ja muut talojen tukijat, erityisesti säätiöt, ovat osa tätä yhteisöä. Yhteisenä tavoitteena on seurantalojen historiallisten merkitysten välittäminen tulevaisuuteen sekä talojen elävyyden ja toiminnan ylläpitäminen.
Avustus toteuttaa kansainvälisiä sopimuksia
Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole tyydytty tarkastelemaan korjausavustuksia ainoastaan seurantalojen kunnostamisen ja ylläpidon näkökulmasta. Systeemisellä tarkastelulla seurantalot ja niiden avustusjärjestelmä on asemoitu olennaisiin yhteyksiinsä. Seurantalot ovat muun kulttuuriperinnön tavoin lukuisten politiikka-alueiden risteyksessä, alttiina niiden tavoitelluille mutta myös tahattomille, usein kielteisille sivuvaikutuksille.
Korjausavustusten merkitys osoittautui monitasoiseksi. Sen myönteiset vaikutukset ulottuvat yksittäisen talon turvaamisesta kansallisten strategioiden ja ohjelmien toteuttamiseen. Avustusjärjestelmällä on konkreettinen roolinsa myös siinä, miten Suomi toteuttaa kansainvälisillä sopimuksilla ratifioimaansa kulttuuriperintöpolitiikkaa.
Ei siis ihme, että avustusjärjestelmä sai viime vuonna eurooppalaisen kulttuuriperintöpalkinnon. Palkinto on tunnustus pitkäjänteiselle työlle seurantalojen turvaamiseksi. Sen perusteluna oli erityisesti se, kuinka kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjensä kulttuuriperintöä. Palkitsijat painottivat myös julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan menestyksekkään yhteistyön merkitystä.
Linjassa kulttuuriin, kulttuuriperintöön, rakennetun ympäristön kestävyyteen sekä kansalaisyhteiskuntaan liittyvien kansallisten strategioiden ja ohjelmien kanssa
Avustusprosessi on havaittu toimivaksi. Kotiseutuliitto on hoitanut onnistuneesti avustusjärjestelmän ja talojen korjaamisen neuvontaa ja ohjausta. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota prosessin digitaalisuuden vahvistamiseen.
Avustusjärjestelmän vaikuttavuus on ensi sijassa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Seurantalot ovat monipuolisesti käytettyjä tiloja, jotka ovat avustusjärjestelmän ansiosta kohtuullisessa kunnossa. Talot tukevat ihmisten osallistumista, yhteisöllisyyttä, harrastuksia, oppimista ja viihtymistä.
Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on linjassa kaikkien olennaisten 2010–2020-lukujen kulttuuriin, kulttuuriperintöön, rakennetun ympäristön kestävyyteen sekä kansalaisyhteiskuntaan liittyvien kansallisten strategioiden ja ohjelmien kanssa.
Seurantalojen korjaamisessa on tärkeää tieto ja korjausosaaminen sekä hankkeiden konkreettinen ohjaus. Rakentamismääräykset, rakennuttaminen, säästävä korjaaminen sekä kulttuurihistoriallisten näkökohtien huomioiminen ovat vaativa kokonaisuus. Asiantuntijatuen saaminen on osin ratkaisematon kysymys, niin osaamisen saatavuuden kuin sen kustannusten takia.
Keskeistä on turvallisten, koeteltujen ja rakennukseen sopivien materiaalien ja toteutustapojen käyttäminen. Suurimmat puutteet korjaustiedon saatavuudessa liittyvät sotien jälkeen rakennettujen talojen korjaamiseen sekä kestävyyden ja energiaviisauden huomioimiseen talojen korjaamisessa. Valtion olisi ylipäänsä kehitettävä nykyistä koordinoidummin säilyttävää korjaamista koskevan tiedon saatavuutta kansallisella tasolla, kaikkien korjaajien tarpeisiin.
Nykyisillä avustuksilla ei saada merkittäviä peruskorjauksia
Seurantalojen avustukset ovat vuositasolla pieniä. Vuonna 2024 avustusmääräraha jäi 485 000 euroon, joka on yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Leikattu taso säilyi myös kuluvana vuonna. Avustussummat ovat viime vuosina olleet keskimäärin 7 500 euroa. On selvää, että tällä rahamäärällä ei arvokkaisiin seurantaloihin tehdä merkittäviä peruskorjauksia.
Avustusten pitkäjänteinen, kumulatiivinen vaikutus on kuitenkin tehnyt avustusjärjestelmästä vaikuttavan. Se mahdollistaa muiden rahoituskanavien hyödyntämisen seurantalojen korjaamisessa ja toiminnan turvaamisessa. Avustusjärjestelmällä on toistaiseksi kyetty reagoimaan yhteiskunnallisten rakennemuutosten ja epätasaisen aluekehityksen seurantaloille, kansalaisyhteiskunnan infrastruktuurille, aiheuttamiin ongelmiin. Tämä vastaa täydellisesti valtioneuvoston tuoretta periaatepäätöstä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisestä.
Raportti osoittaa, että nykyiset leikkausratkaisut uhkaavat merkittävällä tavalla seurantalojen tulevaisuutta. Huoli kentällä on suurta. Toivomme, että selvitys omalta osaltaan auttaa päätöksentekijöitä hahmottamaan seurantalojen laajemman yhteiskunnallisen merkityksen ja havaitsemaan, kuinka suuri merkitys pitkäjänteisillä korjausavustuksilla on seurantalojen ja niiden toimintaa pyörittävien yhteisöjen tulevaisuuteen.