Digitaalisuus paikallismuseoissa on mahdollisuus, muttei itseisarvo

27.6.2025 Mari Smolander, Projektityöntekijä, Digitaalinen kulttuuripolku eteläisellä Oulujärvellä -hanke
Nainen etualalla. Taustalla vanha harmaa rakennus ja puita.
Kirjoittaja Mari Smolander Riihipiha-museon maisemissa.

 

 

 

 

 

 

 

  • Projektityöntekijä, Riihipiha-museon säätiö
  • Uuskainuulainen vuodesta 2023
  • Kroonisesti kiinnostunut kulttuurista, historiasta ja murteista

Digitaalisuus ei ole itseisarvo, mutta se voi olla merkittävä uskottavuuden ja saavutettavuuden väline paikallismuseolle. Miltä digitaalisuus voi näyttää? Entä miten se voi houkutella kävijöitä museoon tai asukkaita kylään?

Reilut kaksi vuotta sitten en ollut koskaan kuullutkaan Vuolijoesta. Sitten minulle vinkattiin työpaikasta Riihipiha-museon hankkeessa.

Mitä tekee nuori aikuinen, joka törmää itselleen tuntemattomaan aiheeseen? Ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja tekee nettihaun, totta kai.

Selasin Riihipiha-museon kotisivuja ja Facebook-julkaisuja. Katsoin videon, jossa Riihipihan perustaja kertoili museon rakennuksista ja esineistä. Kuljin kylänraitteja Google Street View:ssa.

Digitaalinen näkyvyys loi minulle ensivaikutelman siitä, että Riihipiha ja Vuolijoki olivat uskottavia ja kiinnostavia paikkoja. Se vaikutti olennaisesti siihen, että päätin hakea työtä ja muuttaa pieneen kainuulaiseen kylään. Toinen, ehdottoman tärkeä tekijä olivat tietenkin kyläläiset, jotka juttelivat kanssani puhelimessa ja kertoivat alueesta.

Digitaalisuus paikallismuseon työkaluna

Paikallismuseoissa digitaalisuus tarkoittaa yleensä sitä, että museon tiedottamisessa, ylläpitämisessä ja näyttelyissä hyödynnetään sähköisiä välineitä tai internetin välityksellä toimivia palveluita. Lipunmyynnissä voidaan käyttää kortinlukijaa tai tapahtumista tiedottaa sosiaalisen median alustoilla. Museon näyttelyssä voi pyöriä videoesitys ja lisätietoa löytyä QR-koodikyltistä.

Digitaalisten ratkaisujen määrä on usein paikallismuseoissa pienempi kuin ammattimuseoissa tai yrityksissä. Monia paikallismuseoita ylläpitävät yhdistykset tai säätiöt, joiden varat ja henkilöresurssit ovat pienet. Museoaktiivien ikäjakauma on sekin kallellaan ei-diginatiivien ikinuorten suuntaan. Tällöin toivottujenkin digitaalisten välineiden hankinta ja käyttäminen voi olla haaste. Apua tähän tarjoaa esimerkiksi hankerahoitus.

Miellän digitaalisuuden paikallismuseoissa tärkeäksi mahdollisuudeksi. Se voi monipuolistaa museokokemusta, tarjota vaihtoehtoja toimintaan ja lisätä tavoittavuutta. Digitaalisuus ei kuitenkaan ole itseisarvo. Digitaalisia sisältöjä ei tehdä vain siksi, että saa sanoa olevansa digiajassa tai koska naapuritkin tekevät niin. Päämääränä on aina tavoittaa ihminen.

Digitaalisuus siltana menneestä tulevaan

Paikallismuseot ovat kiinnostavassa ja haastavassa tilanteessa kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja välittäjinä. Tämän päivän lapsilla ja nuorilla ei välttämättä enää ole kosketuspintaa siihen maailmaan, jota museot esittelevät. Miten kävijöille kerrotaan menneisyydestä lähestyttävästi, mutta historiaa vääristämättä? Esimerkiksi erilaiset digitaaliset pelit ovat kiinnostusta ja mielipiteitä herättäviä keinoja tähän.

Digitaalisuus voi tarjota museoille myös saavutettavuutta. Kainuussa välimatkat ovat suuria, ja kynnys lähteä hetken mielijohteesta museoon on aivan erilainen, jos matkaa on 800 metrin sijaan 80 kilometriä. Jos paikalle tuleminen tai sisään rakennukseen meneminen ei ole mahdollista, tietoa voidaan tarjota vaikkapa videolla tai etäyhteydellä. Myös aistirajoitteiden huomioimiseen ja monikielisyyteen löytyy digitaalisia mahdollisuuksia.

Paikallismuseoiden viestintä on todella tärkeässä roolissa kävijöiden houkuttelemisessa ja tiedon välittämisessä. Perinteiset ilmoitustaulut ja puskaradio ovat pitäneet pintansa, mutta niiden rinnalle täytyy tuoda digitaalista viestintää sinne, missä mahdolliset uudet kävijät ovat.

Digitaalista näkyvyyttä Oulujärven etelärannalla

Projektityöntekijänä olen saanut olla mukana laajentamassa digitaalisten keinojen palettia Riihipiha-museolla. Parhaillaan tuomme kyliemme kulttuurikohteita näkyvämmin esille Digitaalinen kulttuuripolku eteläisellä Oulujärvellä -hankkeessa.

Toteuttamallamme Jokaiikan tarinat -kulttuuripolulla kävijä voi tutkia kuvia, tekstejä ja äänitteitä Oulujärven eteläpuolen kulttuurikohteista. Polkua voi käyttää älylaitteella eMuseo-palvelussa.

Juuri nyt teemme Jokaiikan tarinat -podcastia. Sarjan jaksoissa paikalliset pääsevät kertomaan hienoista vierailukohteista, paikallishistorian sattumuksista ja vanhoista rakennuksista kylillämme. Podcast-muodossa tarinat ovat saatavilla mistä päin Suomea tahansa.

Paikan päälle paikallismuseoon

Digitaalisuudesta on moneksi, mutta mitä se ei voi korvata? Ei ainakaan kesäaurinkoisen torpan seesteistä tunnelmaa, museoesineiden ihmettelemistä ja maalaismaisemassa laiduntavien lampaiden tervehtimistä. Kesällä 2025 kannattaakin vierailla paikallismuseossa!

ilmakuva, vanhoja rakennuksia, nurmea, metsiä ja taivasta
Riihipiha-museo yläilmoista. Kuva: Mari Smolander.

Riihipiha-museo Vuolijoella on avoinna juhannusviikonloppua lukuun ottamatta 14.6.–10.8.2025 ke–su klo 11–17. Olemme myös mukana monessa kesätapahtumassa. Esimerkiksi Vuolijoen vanhat talot avaavat ovensa 14.6. klo 10–17. Kaksipäiväinen Kesäpäivät-tapahtuma järjestetään Riihipihassa 12.–13.7. klo 10–15. Lisätietoja tapahtumista saa Riihipiha-museon kotisivuilta sekä sosiaalisesta mediasta.

 

Jokaiikan tarinat -kulttuuripolku: https://emuseo.fi/jokaiikka

Jokaiikan tarinat -podcast: https://www.youtube.com/playlist?list=PLBDIAlAA0KcX92Pakne3OlgLxDUh30HYe

Riihipiha-museon tapahtumakalenteri kotisivuilla: https://riihipiha.fi/tapahtumat

Riihipiha-museo Facebookissa: https://www.facebook.com/Riihipiha

Riihipiha-museo Instagramissa: https://www.instagram.com/riihipiha_museo