Yhdessä kohti uutta maakuntaa

14.12.2018 Raija Partanen, kehittämispäällikkö/kulttuuri ja luova talous, Keski-Suomen liitto


Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen lähtökohtana on yhdenmukaistaa asukkaiden saamat palvelut ja varmistaa, että jokainen saa hyvää ja itselleen sopivinta palvelua erilaisissa elämäntilanteissaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman laajaa asukkaiden ja asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jota tehdään monin eri tavoin, monilla eri tasoilla ja uudistuksen kaikissa vaiheissa.

Uudistuksen peruselementti on tulevan maakunnan tehtäviä ja vastuita kuvaava järjestämissuunnitelma. Uudistuksen valmisteluryhmä on altistanut suunnitelman julkiseen yhteiskehittämiseen, ja jokaisella halukkaalla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa sekä tuoda esiin ideoita ja parannusehdotuksia suunnitelmaan. Näkemyksiään ovat aktiivisesti tuoneet esille järjestöt, työyhteisöt, kunnat, neuvostot ja poliittiset ryhmät. Kahden palautekierroksen jälkeen kannanottoja on kertynyt noin 500, ja palautteet on asiakasraadin ja uudistuksen johtoryhmän käsittelyn kautta päivitetty järjestämissuunnitelmaan. Juuri nyt on meneillään suunnitelman kolmannen version yhteinen kehittäminen, ja mielipiteensä pääsee antamaan entiseen malliin otakantaa.fi -palvelun ja lausuntopalvelun kautta. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa www.ks2021.fi/jarjestaminen.

Yhteiskehittäminen on tuottanut konkreettisena tuloksena esimerkiksi kumppanuuspöytä-konseptin. Kumppanuuspöytä on hallinnollisesti kevyt yhteistyömuoto maakunnan ja toimijakentän yhteiseen keskusteluun ja toimintojen kehittämiseen. Kumppanuuspöytiä on suunnitteilla mm. järjestö- ja monikulttuurisuusasioiden käsittelyyn.

Järjestämissuunnitelman laadintaprosessi on konkreettinen esimerkki siitä, miten osallisuus Keski-Suomessa halutaan nähdä. Uudistuksen osallisuudesta vastaava valmistelija Emmi Hyvönen on kiteyttänyt osallisuuden neljään teesiin:

Osallisuus ei saa olla kupla vaan aidosti tapa toimia!

Osallisuus rakennettava läpi prosessien – kuuleminen ja viestin eteenpäin välittäminen on jokaisen vastuulla.

Voin osallistua, JOS haluan!

Asiakasosallisuus ja asukasosallisuus ovat kaksi eri asiaa – asukasosallisuudessa korostuu vapaaehtoisuus.

Win-win tarkoittaa molemminpuolista hyötyä!

Kansalaisen pitää tietää, mihin on osallistumassa ja mitä hän saa käyttämällä aikaansa yhteiseen kehittämiseen. Osallisuuden pitää olla helppoa ja keinojen pitää olla ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä!

Ei osallisuutta vain osallisuuden vuoksi!

Lopuksi on aina tehtävä läpinäkyväksi se, miten asukkaiden antamat ideat tai palaute vaikutti yhteinen näkemyksen syntymiseen – mitä saatiin aikaan?

 

Yksi uuden maakunnan edistämistehtävistä on maakunnallisen identiteetin edistäminen. Identiteetti ylipäätään on käsitteenä moniulotteinen ja vaikeasti hahmotettavissa ja sanoitettavissa, ja alueellisesta identiteetistä puhuttaessa vaikeuskerroin kasvaa. Keski-Suomessa aihetta on työstetty vuoden mittaan pienessä kumppanuusryhmässä, jonka työn tuloksena vuoden 2019 aikana on tarkoitus kutsua maakunnan asukkaat määrittelemään, mitkä asiat erottavat Keski-Suomen muista maakunnista, mikä on tälle alueelle ominaista ja tyypillistä, millainen on #unelmienkeskisuomi.

Osallisuus on kunnianhimoinen tavoite, joka toteutuu, jos maakunnan johto on siihen sitoutunut, henkilöstö omaksuu osallisuuden aidoksi toimintatavaksi ja maakunnalla on olemassa mallit, joilla jokaisen osallisuus mahdollistuu. Ja jos sattuisi käymään niin, että uudistus ei tässä vaiheessa etenekään suunnitellusti, osallisuuden askelmerkkejä on mahdollista seurata missä tahansa yhteisössä.

Lisää tietoa identiteettityöstämme: www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keskisuomalaisuuden_jaljilla.