Luonto lisää maaseudun vetovoimaa monipaikka-asujien piirissä

Helka-Liisa Hentilä (kuva Studio Juha Sarkkinen) ja Anna Kupila (omakuva).

Monipaikkainen asuminen on yleistyvä ilmiö myös maaseudulla. Siitä tehdyn selvityksen mukaan luonnon läheisyys ja sen tuomat mahdollisuudet ovat monipaikka-asujille keskeisin maaseudun vetovoimatekijä. Kehitystoiveet koskevat jätehuoltoa, teiden kunnossapitoa, julkista liikennettä ja palvelutarjontaa. Keskeinen monipaikkaiseen asumiseen kytkeytyvän etätyön mahdollistaja ovat toimivat tietoliikenneyhteydet.

Oulun yliopistolla loppuvuodesta 2020 käynnistyneen ”Maaseudun monipaikkaisen asumisen, yrittämisen ja etätyöskentelyn edistämisen keinot Pohjois-Pohjanmaalla” (MOPPI) -tutkimushankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin asukkaiden näkemyksiin, joita kartoitettiin asukashaastattelujen avulla.

Haastateltavat edustivat monipuolisesti eri-ikäryhmiä ja elämäntilanteita. Yksi keskeinen havainto haastatteluissa olikin se, miten moninaisesti ihmiset voivat elää monipaikkaista tai ylipäätään maaseudulle kiinnittynyttä elämää. Alue- ja kuntakohtaisia monipaikkaisuusilmiöön liittyviä kehitystoimenpiteitä toteutettaessa olisikin tärkeää tunnistaa erilaiset monipaikkaisesti elävät ryhmät ja heidän tarpeensa.

Monipaikkaisesti maaseudulla asuvia ovat omalta vapaa-ajan asunnoltaan käsin etä- ja monipaikkatyötä tekevien kaupunkilaisten ohella myös esimerkiksi lyhytaikaisesti paikkakunnalla oleskelevat, kausityötä tekevät tai maaseutualueen sisällä monipaikkaisesti elävät ja etätyötä tekevät henkilöt.

Nuorten viihtyminen tärkeää

Haastateltavien vastauksissa veto- ja pitovoimaa luovina tekijöinä korostuivat maaseudulla asumisen tuoma rauha ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Kuitenkin myös monipuolisempia palveluja toivottiin esimerkiksi lapsille ja nuorille. Tämä olisikin tärkeää, jotta myös nuorempi väestö saadaan viihtymään ja juurtumaan alueille.

Liikkuminen maaseudulla keskittyi selvästi henkilöautoiluun, jonka rinnalle moni toivoi toimivampaa julkista liikennettä, joka sujuvoittaisi esimerkiksi kaupungissa asiointia.

Moni vastaajista oli viimeisen vuoden aikana työskennellyt etänä maaseudulta käsin ja oli kiinnostunut ainakin jossain muodossa jatkamaan sitä myös tulevaisuudessa. Tietoliikenneyhteydet nähtiin erittäin merkittävänä edellytyksenä etätyöskentelylle.

Palveluja koskevat tarpeet ja kehitystoiveet olivat moninaisia. Esille nousivat esimerkiksi terveyspalvelut ja monipaikkaisen eläjän mahdollisuudet käyttää niitä. Kiinteistö- ja jätehuollon palveluissa nähtiin kehittämistarpeita mm. lumen aurauksen ja jätteiden lajittelupisteiden osalta.

Uusia työskentely- ja ajanviettotapoja monipaikkaisuudesta

Haastateltavista moni aikoi jatkaa maaseudulla asumista ja monipaikkaista elämää myös tulevaisuudessa, mutta joukossa oli myös sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelivat vähentävänsä maaseudulla oleskelua palvelutarjonnan puutteiden vuoksi.

Monipaikkaisuus koettiin positiiviseksi ilmiöksi, jonka ajateltiin tuovan maaseudulle uusia mahdollisuuksia ja uudistavan totuttuja työskentely- ja ajanviettotapoja. Esille nousi kuitenkin myös pohdintoja rakenteellisista haasteista liittyen siihen, miten monipaikkaisuutta on mahdollista toteuttaa kestävästi ja tuoda sen edut mahdollisimman monen saataville.

Haastattelut toteutettiin touko- ja kesäkuussa 2021 teemahaastatteluina. Kysymykset jakautuivat kahdeksaan teemaan, joita olivat asuminen, liikkuminen, työnteko, tietoliikenneyhteydet, palvelut, vapaa-aika ja vapaa sana.

Tietoa alueelliseen kehittämiseen

Monipaikkaisuus ja etätyö on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, johon vaikuttavat yleiset tulevaisuustrendit, kuten Suomeen muuttavat uudet asukkaat, liikkumistapojen muutokset ja kestävää kehitystä tukevat ratkaisut. Haastattelutulokset tukevat käsitystä, että näitä tulevaisuustrendejä tulisi huomioida myös maaseudun monipaikkaisuutta edistävässä kehittämistyössä, jos siinä halutaan tavoittaa uusia kohderyhmiä ja lisätä toimien vaikuttavuutta.

MOPPI-hankkeessa perehdytään Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueiden monipaikkaiseen asumiseen, yrittämiseen ja etätyön mahdollisuuksiin sekä tunnistetaan havaittuja haasteita aihepiireihin liittyen. Hanke tarkastelee ilmiöitä alueen asukkaiden, kuntien sekä siellä toimivien yrityksien näkökulmasta.

Asukashaastattelujen jälkeen toisessa vaiheessa on syksyllä 2022 keskitytty Pohjois-Pohjanmaan yritysten näkemyksien kartoittamiseen. Keväällä 2022 on puolestaan vuorossa Pohjois-Pohjanmaan kunnille suunnattu kysely.

Hankkeen tavoitteena on saada selville sellaista uutta, esimerkiksi maaseutualueiden palvelutarjontaan liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää jo lähivuosina alueellisessa kehittämisessä.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus. Hankkeen tavoitteet nivoutuvat Manner-Suomen kehittämisohjelmaan 2014-2020.

Linkki asukaskyselyraporttiin: jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3103-7

Kirjoittajat:

Professori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö, helka-liisa.hentila@oulu.fi

Tekn. kandidaatti Anna Kupila, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö, anna.kupila@oulu.fi