Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään
Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Tapaustutkimukset Hämeessä tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.
Purkamisen ja rakentamisen ekologiset vaikutukset jäävät tapauksissa vielä sokeaksi pisteeksi, vaikka samaan aikaan kunnat ovat voineet asettaa kunnianhimoisiakin ilmasto- ja kestävyystavoitteita. Kiertotaloudessa nykyinen rakennuskanta on kuitenkin nähtävä uusin silmin: käyttökelpoisena resurssina.
Kiertotalouden edistämiseksi huomiota kiinnitettävä resurssitehokkuuteen
Hämeen ELY-keskus on saanut päätökseen hankkeen, jossa tarkasteltiin kiertotalouden edistämiskeinoja kuntien kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tapauksina oli kymmenen kaava- tai suunnitteluhanketta, jotka koskivat erilaista rakennuskantaa 1920–1970-luvuilta, kuten kouluja, kerrostaloja, toimistotalo ja seurakuntakeskus. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tuotiin tosielämän kohteiden kautta näkyviin erilaisia arvoja, joita rakennetussa ympäristössä on.
Kaavoitusvaiheen on tunnistettu vaikuttavan keskeisesti kiertotalouden edellytyksiin rakennetussa ympäristössä, mutta usein se käsitetään kapeasti kierrättämisenä. Rakentamisala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista sekä jätteen ja ilmastopäästöjen aiheuttajista. Materiaalien kulutusta ei kuitenkaan tyypillisesti mitata ja seurata – toisin kuin esimerkiksi energiankulutusta. Rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa resurssitehokkuutta on tarve tarkastella paljon laajemmin. Olemassa olevan rakennuskannan käyttäminen, korjaaminen ja hyödyntäminen uusiin käyttötarkoituksiin on ensisijaista. Kunnalla on kaavoittajana, lupapäätösten tekijänä ja kiinteistöjen omistajana keskeinen rooli kiertotaloussiirtymässä, mutta samalla resurssit, osaaminen ja keinovalikoima voivat olla vähäisiä sekä taloudelliset paineet kovia.
Katse olemassa olevan rakennuskannan erilaisiin arvoihin
Suomi tavoittelee kiertotaloussiirtymää 2035 mennessä. Tiedeyhteisö pitää siirtymää välttämättömänä, sillä luonnonvarojen kulutukseen puuttuminen on keskeistä ilmastopäästöjen, jätteen ja luontokadon välttämiseksi. Ollakseen kestävää, myös kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat on otettava huomioon.
Kiertotalous tähtää materiaalien ja resurssien käytössä pitämiseen niiden arvo säilyttäen. Rakennuksissa on kiinni taloudellista pääomaa ja kalliita luonnonvaroista jalostettuja materiaaleja. Hanke on nostanut tarkasteluun myös kestävyyden muut kuin ekologiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Myös käyttöpotentiaali, kulttuuriset ja sosiaaliset arvotekijät voivat olla moninaisia.
Hankkeen tuottama artikkeli Vaihtoehtoja purkamiselle esittää keinoja, joiden avulla eri arvoja voidaan puntaroida kaavoitusprosesseissa.
- Vaihtoehtoja purkamiselle – Katse olemassa olevan rakennuskannan monipuolisiin arvoihin
- Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä -hanke ja artikkelisarja tapaustutkimuksista