Vuoden kotiseututeokseksi 77 ehdokasta

Suomen Kotiseutuliiton tiedote

Paikallishistoria, kotiseudun tapahtumat ja kehitys sekä paikallisten asukkaiden muistot kiinnostavat. Näitä on tarjolla sopivassa paketissa lukuisissa kotiseututeoksissa – tietokirjoissa, romaaneissa tai vaikka värityskirjoissa. Suomen Kotiseutuliitto kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle jakamalla Vuoden kotiseututeos -palkinnon. Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen titteliä tavoittelee peräti 77 julkaisua eri puolilta Suomea.

Suomessa julkaistaan vuosittain valtava määrä kotiseutukirjoja. Niiden lähtökohtana on tyypillisesti paikkakunta, kaupunginosa tai kylä ja ne esittelevät seudun historiaa ja kulttuuriympäristöä sekä kertovat sukujen tarinoita. Kotiseutukirjallisuudessa on tärkeää luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille.

Suomen Kotiseutuliitto on jakanut vuodesta 2009 Vuoden kotiseututeos -palkinnon. Tänä vuonna kilpailuun tuli määräaikaan 31. toukokuuta mennessä 77 ehdokasta. Kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna. >> Ehdokkaat tiedotteen lopussa

Teemu Keskisarja valitsee voittajateoksen

Kotiseutuliito nimeää vuosittain Vuoden kotiseututeos -raadin, joka valitsee ehdolla olevien teosten joukosta kilpailun finalistit. Lopullisen palkinnonsaajan päättää Kotiseutuliiton nimeämä valitsija.

Tänä vuonna valitsijana toimii historioitsija Teemu Keskisarja. Palkintoraatiin kuuluvat Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma, ministeri Raimo Sailas ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toimii myös raadin puheenjohtajana.

Finalistit valitaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 7. lokakuuta. Julkistamistilaisuus alkaa Kuisti-lavalla kello 14.00.

Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Markku Salmen ja toimituskunnan teoksen Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta. Vuonna 2015 Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän valitsema Vuoden kotiseututeos oli Tytti Isohookana-Asunmaan toimittaman Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa -teos. Vuonna 2014 valitsijana toimi kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja Vuoden kotiseututeos oli Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.

Lisätiedot:

Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi

kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kotiseututeos

Aiempi tiedote aiheesta: Haussa Suomen paras kotiseutukirja – Teemu Keskisarja valitsee voittajan

—

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenkentässä toimii yli 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta sekä kehittää ja tukee kotiseututyötä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Tutustu: www.kotiseutuliitto.fi

Vuoden kotiseututeos 2017 -ehdokkaat

(aakkosissa tekijän nimen mukaan)

• Aaltonen, Ilppo et al. 2016: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja 85 – 2016.
• Elkelä, Kari (toim.) 2016: Tolellista ja uskomusta. Lauri Joosepinpoika Arran muistelemaa perinnetietoa Sahalahdelta.
• Grönholm, Maija ja Laukkanen, Esa 2017: Ruvetas prohtama. Turun murretta aahollista ööväriin. Turkuseura ry.
• Heikkilä, Hannu 2016: Evakosta pienviljelijäksi. Kirjeitä ja arkielämää Anni ja Yrjö Mureen asutustilalla Lapinlahden Alapitkällä vuosina 1944–1974. Väärnin Pappila Oy.
• Heikkinen, Marja-Kaisa 2016: Wanhaa Muhosta. Kotiseutukävely Korilanmäeltä Kirkkosaareen.
• Heinänen, Tuula (toim.) 2016: Kylän synty. Wanaja-Seura ry.
• Helaakoski, Aino (& avustajat) 2017: Yppäri – kotikylämme.
• Helenius, Mirja 2016: Pikku-Mirja muistelee – Sodan merkitsemä lapsuus.
• Hietala, Timo, Huusko, Rauni, Manninen, Eine ja Slotte, Allan (toim.) 2016: Laitakari – sahan ja leivän saari. Laitakarin Perinneryhmä.
• Holma, Kari (tekstit & akvarellit) 2016: Pohjois-Suomalaisia kirkkoja. Churches in Northern Finland.
• Hurmerinta, Kristiina 2017: Kotini on Konnevesi. Konneveden Kotiseutuyhdistys ry.
• Huuhtinen, Kaarina (toim.) 2016: Kappale kahden matkaa. Suonenjoki-Seura ry.
• Ikonen, Anja & toimituskunta 2016: Lipinlahti. Kylä Pielisen rannalla. Lipinlahden kyläyhdistys ry.
• Isola, Samuli & Luoma-aho, Valtteri 2016: Keravan värit. Nostalginen värityskirja. Kerava-seura ry.
• Jokinen, Lea & kirjatoimikunta 2016: Wernitsan viljelyksiltä Sortanlahden kauppapaikkaan. Ikaalisten Karjalaseura ry.
• Juvonen, Jaana 2016: Paikallisperinnettä, yhteistä hyvää. Juuka-Seura 50 vuotta 1966–2016.
• Jäppinen, Jussi 2017: Kadonnutta kaupunkia etsimässä.
• Kaarlejärvi, Eine ja Pekka 2016:Elämää Peurajärven kylällä – 1800-luvun alusta nykypäivään. 2016.
• Kajaanin matkailuoppaat ry 2016: Kerrontaa läheltä ja kaukaa tuleville 1976–2016. Kajaanin Matkailuoppaat ry:n 40-vuotishistoria.
• Kanervo, Pirkko ja Kivistö, Markus & toimittajat 2016: Kutala – kylä vuolteiden varrella. Kutalan nuorisoseura ry.
• Kankila, Jyri 2017: Riistan runsaus ja metsästysilo – Pälkäneen metsästysseura ry 90 vuotta.
• Karhunen, Eeva 2016: Koti kuudennessa osassa.
• Karvoskylän kyläyhdistys ry 2016: Kotina Karvoskylä.
• Keski-Espoo-seura ry 2017: Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia – 1970-luvulta nykypäivään.
• Kianta-Opiston kyläkirjatyöryhmä ja Lapintien kyläseura ry 2017: Lapinkylän kyläkirja. Lapinkylä – kylä vailla tuntureita.
• Kittilä, Heini, Sydänmetsä, Helena, Luokkanen, Marjo & Lahnaoja, Heikki 2017: Pyhäjoki. Pyhäjoen kunta.
• Kivelä, Pekka 2016: Mullassa muistomme elää. Ilmari Wirkkalan elämä 1890–1973.
• Kivikuru, Ullamaija ja työryhmä 2016: Tarinoita kahdesta kylästä: Aitoniemi ja Hirvenniemi aikojen saatossa. Aitoniemen-Hirvenniemen kyläläiset ry
• Koivisto, Andreas (toim.) 2016: Helsingin pitäjä – Vantaa 2017. Vantaa-Seura ry.
• Korhonen, Eerika 2017: Unohdetut luontokohteet Askolassa.
• Koskinen, Risto Olavi ja Lehonkoski, Pekka 2016: Oli kerran Vuoksenniska 1 – Vuoteen 1945.
• Kultala, Eila & Hämäläinen, Jaana 2016: Pyhäjoki kuvin – Erkin silmin. Valokuvakirja Erkki Tuuttilan muistolle.
• Kuorsalo, Anne (toim.) 2016: Näin Muolaa jäi elämään. Muolaalaisten Seura ry.
• Lahtinen, Esa 2016: Sata lasissa – Kauklahden Pyrinnön historia 1914–2015.
• Lahtinen, Rauno ja Otronen, Merja 2016: Turku ennen ja nyt. Turkuseura ry.
• Lassila, Ritva (päätoim.) ja historiikkityöryhmä 2016: Pihkassa Tuomarilaan – kaupunginosan tarinoita. Tuomarila-Seura ry.
• Liedenpohjan perinnepiiri 2017: Liedenpohja Pohjanmaan portilla. Kylähistoriaa kuvin ja sanoin.
• Lindgren, Leif (toim.) 2016: Honolulusta Siperiaan – valokuvia Taalintehtaalta / Från Honolulu till Sibirien – Dalsbruk i bilder. Taalintehtaan kyläyhdistys ry – Dalsbruks byalag rf.
• Lindgren, Petri ja toimikunta 2016: Konttila, Iitin helmi.
• Loima-Jokisivu-seura 2016: Kaikki alkoi Loimasta.
• Lojosamfundet 2016: Bilder och minnen från Lojo under krigsåren 1939–1944. Kuvia ja muistoja Lohjalta sotavuosien 1939–1944 ajalta.
• Lukkarinen, Pekka ja Jokisalmi, Raimo 2016: Jokimäen liepeiltä Käkrän porteille.
• Lähdemäki, Eila & Saari, Esko (toim.) 2016: Pylvään kotiseutukirja – Juuremme ovat maalla.
• Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 2016: Stop! Kohtaa menneisyytesi! Stop! Möt din historia!
• Mantere, Heikki 2016: ”Kolmaskymmenes tolen tekie.” Hollolan kotiseutukirja XXX. Hollolan kotiseutuyhdistys.
• Mattila, Arja ja Vitikainen, Karoliina 2016: Patavesi – Täppisen mäeltä Torvelaan (2016).
• Mikkonen, Kalevi 2016: Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944. Lapin maakuntamuseo.
• Musto, Airi 2017: Musto Lappeen Laihalan jakokunnassa.
• Mälkki, Esko et al. 2017: Järvenpää – Vahvialan helmi. Kotiseutuperinnettä Viipurin Karjalasta.
• Mäntylä, Kauko 2016: Tuohitun tahti – pala perniöläisyyttä.
• Nieminen, Aila (toim.) & työryhmä 2016:Seurasaari. Puisto meren syleilyssä.
• Niskanen, Markku 2016: Soppelaisten kertomuksia. Kolmisopen kyläkirja. Kolmisopen kyläyhdistys ry.
• Nummi, Simo, Ojala, Jaakko ja Vahteristo, Samuli (työryhmä) & tekstintuottajat 2016: Kuinkas kierrät Kiulonjärven – ympäri jokikoveran.
• Ollikainen, Tatu (toim.) 2016: Mäkikyläkirja. Lapinlahden Mäkikylän kyläyhdistys ry.
• Paakki, Timo 2016: Kempeleen Kalle – sanan ja saunan mies. Kempele-Seura ry.
• Pahkasalo, Arja & Sihvonen, Petri 2016: Älähän hättäile. Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan kyläkirja.
• Pateniemi-Seura ry 2016: Rannoilla ja raitilla. Pateniemen historia II.
• Peltoniemi, Aila 2016: Laulu Lestijoelle.
• Pihkala, Liisa & Pihkala, Juhani 2016: Kotiportilta kouluun asti. Koululaisen elämää 1950-luvun Kokkolassa.
• Pirhonen, Seppo 2017: Meidänkin kylässä oli kauppa. Maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin.
• Pöllänen, Heikki, Suomi, Christina, Wikström, Tuulikki ja Kuhmonen Hanna-Mari 2016: Puronvarren tarinoita. Simonkylän Omakotiyhdistys.
• Rastas, Hannu 2017: Jokaiselle kaikkea – Piikkiö Päivät 30 vuotta.
• Rinta-Tassi, Ritva 2016: Ryijymestareiden leipä.
• Sallinen-Gimpl, Pirkko 2016: Viinijärvi – Taipaleen kylä ja siirtoväen tulo (2016).
• Seppälä, Mikko-Olavi 2016: Suruton kaupunki.
• Seppänen, Veikko ja Manninen, Erkki A. S. (toim.) 2016:Pihkassa Kainuuseen. Oulun Seudun Kainuulaiset ry.
• Shemeikka, Mikko 2016: Saarion historia.
• Sinerkari, Irma & Harila, Irma (toim.) 2016: Kotona Reuskulassa – Jaakkimassa Laatokan rannalla.
• Soininen, Leena (teksti) 2016: Ainut – Suomusjärven superstar.
• Tiitola, Pasi ja Vaismaa, Marketta (toim.) 2017: Parasta aikaa. Pälkäne omin silmin.
• Toivola, Olavi, Rantanen, Keijo, Hynninen, Eeva-Liisa ja Hynninen, Veijo (toim.) 2017: Muistelmia Nokia osakeyhtiön toimintapiiristä kolmen miespolven ajalta.
• Tuominen, Leila K. 2016: Vehmaan kirkko. Kirkko ja seurakunta kautta aikojen.
• Turkki, Veikko ja Sainio, Venla (toim.) 2016: Niskalan-Ruotsulan kyläkirja. Kylät virran varrella. Kuusankoski-Seura.
• Viitala, Janne (toim.) 2017: Högforsin tehtaan Konepajakoulu 1942–1977: Koulu menestykseen.
• Vuorela, Juha (toim.) 2016: Tarvasjoki 700 v -juhlakirja.
• Ypäjän suojeluskunnan ja lottien historiatoimikunta sekä Ypäjän Kotiseutuyhdistys ry 2016: Vapautemme vaalijat – Ypäjän suojeluskunta ja Lotta-Svärd 1917–1944.
• Åkerlind, Merja (toim.) 2017: Anttilanmäki elää. Eläköön Anttilanmäki! Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys.