Kotiseutuliiton jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä liiton viestintään

Kotiseutuliitto kysyi marraskuussa jäsentensä mielipiteitä liiton viestinnästä ja pyysi samalla parannusehdotuksia.  Vastauksista ilmeni, että liiton viestintään ollaan varsin tyytyväisiä. Useampi kuin kaksi kolmesta piti sen kiinnostavuutta yli kahdeksikon arvoisena asteikolla 0­–10, samaten viestinnän hyödyllisyyttä oman kotiseututyön kannalta.

Melko hyödyttömänä Kotiseutuliiton viestintää piti kyselyssä yhdeksän henkeä, mutta epäkiinnostavana vain muutama, eikä kukaan pitänyt sitä täysin hyödyttömänä tai epäkiinnostavana.

Kyselyyn vastasi 147 henkilöä, joista yli sata edusti jäsenyhdistyksiä. Loput olivat mm. kuntien ja kaupunkien edustajia, Kotiseutuklubin jäseniä ja liiton luottamushenkilöitä.

Eniten huippuarvioita (yli 8) sai liiton henkilökohtainen kasvokkainen ja sähköpostiviestintä, nettisivut ja -uutiset, sähköinen Kotiseutuposti ja Hilja-uutiskirje – tässä järjestyksessä. Toisaalta Kotiseutu-vuosikirjankin hyödyllisyydelle antoi yli 7 arvosanan 72 prosenttia vastaajista. Sähköisen aineiston arvioita painettuun aineistoon nähden saattoi nostaa se, että kysely oli sähköinen. Vapaissa tekstikentissä myös puolustettiin painetun aineiston merkitystä.

Suunta on hyvä

Vapaissa tekstikentissä annettiin pääsääntöisesti kiittävää palautetta ja todettiin, että liiton viestintä on mennyt hyvää suuntaan. Kritiikki oli rakentavaa. Eniten kritisoitiin kanavien paljoutta ja oltiin jopa huolissaan, mistä niihin käytetty aika on pois.

”Toisinaan tuntuu uutistulvalta, mutta parempi niin kuin liian vähän”, totesi eräs vastaaja.

Lähes 90 prosenttia vastaajista katsoi kuitenkin saavansa liitosta sähköpostia sopivasti.

Muutoin kritiikki oli yksittäistä, mutta monet yksittäisetkin huomiot olivat teräviä ja punnitaan jokainen liitossa huolella.

Sosiaalinen media jakaa ihmisiä ja mielipiteitä

Vähiten hyödyllisenä vastaajat pitivät viestintää eri sosiaalisen median kanavilla, erityisesti Twitterissä ja Instagramissa, mikä heijastanee vastaajien omaa somekäyttäytymistä. Facebook-päivityksiä piti kuitenkin hyödyllisenä noin kaksi kolmesta. Facebook onkin liiton hyödyllisin somekanava jäsenistön suuntaan.

Twitter on tärkeä vaikuttamisviestinnän kanava hallinnon ja päättäjien suuntaan, ja Instagram on potentiaalinen väline tavoittaa nuoret, jotka ovat melko harvoin Facebookissa. Sen vuoksi liitto suuntaa Instagram-viestit erityisesti nuorille ja nuorten parissa toimiville.

Puolet vastaajista piti liiton Youtube- ja Facebook-videoita jossain määrin hyödyllisenä (arvosanat

5–10) ja viidennes täysin hyödyttöminä itselleen.

 

Hyvistä malleista kaivataan juttuja

Ilahduttavasti yli kaksi kolmesta oli jakanut liiton sähköistä materiaalia eteenpäin muille kotiseututyön ammattilaisille ja harrastajille. Toisaalta kolmannes tunsi henkilöitä, jotka voisivat olla kiinnostuneita Kotiseutupostin sähköisestä versiosta, mutta eivät saa nyt lehteä. Liiton jäsenten jäsenillä on oikeus tilata lehti sähköpostiinsa liiton toimistosta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@kotiseutuliitto.fi.

Eniten vastaajat arvostivat ajankohtaista tietoa tapahtumista, koulutuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista sekä hyviä malleja ja esimerkkejä vertaistensa toiminnasta muualla. Myös tietoa paikallismuseoiden toiminnan hyvästä hoidosta pidettiin hyödyllisenä lukuisissa vastauksissa, mikä heijastelee liiton onnistunutta paikallismuseokoulutusta vuosina 2018–2019.

Hyviä esimerkkejä onnistuneesta toiminnasta, esimerkiksi nuorten saamisesta mukaan toimintaan ja juttuja toisista yhdistyksistä, rakennusten korjaamisesta kaivattiin lisää. Erityisesti kaupunkityötä ja tiheästi asutetuista alueista kaivattiin lisää juttua. Myös käytännön vinkkejä ja ohjeita toivottiin ja museotoimintaan apua edelleen. Toisaalta pienemmillä paikkakunnilla kaivattiin juttuja kotiseututyön uudistamisesta ja ihmisten saamisesta mukaan toimintaan.

Jutun on kirjoittanut liiton viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme