Suomen ympäristökeskus päivitti luvut: kaupungistumisaste noussut Suomessa yli 72 prosentin
Yli 72 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueilla, selviää Suomen ympäristökeskuksessa päivitetystä kaupunki–maaseutuluokituksesta. Kaupungistumisaste on noussut runsaat kaksi prosenttiyksikköä, kun verrataan aiempaan vuoden 2010 väestötietotoihin perustuneeseen luokitukseen. Päivitetty luokitus edustaa vuoden 2018 tilannetta. Pinta-alaltaan eniten laajentuneet alueluokat ovat kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue. Sisemmällä kaupunkialueella, jossa asukkaiden ja työpaikkojen tiheys on suurinta, sijaitsee yli puolet työpaikoista ja asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista.
Kaupunkialueita viisi prosenttia pinta-alasta
Kaupungistumisasteen nousu johtuu paitsi kaupunkien väestökasvusta ja tiivistymisestä myös kaupunkialueen laajenemisesta. Sisempi kaupunkialue on levinnyt aiemmalle ulommalle kaupunkialueelle, ja ulompi kaupunkialue on laajentunut kehysalueelle. Kehysalue on puolestaan kasvanut aiemmalle maaseudulle. Kaupunkialueiden laajenemisesta huolimatta ne kattavat vain noin 5 prosenttia kokonaispinta-alasta, kaikki muu on maaseutua.
Tiiveimmin rakennetun sisemmän kaupunkialueen kasvu on seurausta täydennysrakentamisesta uusien alueiden kytkeytyessä yhtenäiseen rakennettuun alueeseen.
— Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla täydennysrakentaminen on laajentanut yhtenäistä sisempää kaupunkialuetta länteen Espoonlahden suuntaan ja koilliseen Keravan suuntaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kimmo Nurmio.
Sisemmällä kaupunkialueella sijaitsee nyt yli puolet maamme työpaikoista ja asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista. Väestön ja työpaikkojen kasvu keskittyy pääosin kaupunkialueille.
Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusalue laajenee
Pinta-alaltaan kaikkein eniten laajentuneet alueluokat ovat kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue. Se kertoo kaupunkien vaikutusalueen kasvusta. Kaupungin läheisen maaseudun kasvu johtuu pääosin siitä, että kaupunkien työssäkäyntialueet ovat kasvaneet.
— Se voi johtua muun muassa työpaikkojen keskittymisestä, etätyömahdollisuuksien lisääntymisestä ja liikenneyhteyksien paranemisesta, Nurmio arvioi.
Kaupungin kehysalueiden laajentuminen on seurausta osin siitä, että uusia taajamia on kytkeytynyt kaupunkiseutuihin. Vaikka tämän välivyöhykkeen pinta-ala on kasvanut, sen väestönmäärä on pitkän tasaisen vaiheen jälkeen kääntynyt pieneen laskuun; muun muassa siksi, että aluetyyppi on laajentunut väestötappioalueille.
Eniten pienentynyt alueluokka on perinteinen maatalousvaltainen ydinmaaseutu. Se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle. Toisaalta ydinmaaseutu on myös laajentunut uusille alueille entisellä harvaan asutulla maaseudulla.
Katso mielenkiintoiset grafiikat uutisesta Syken sivulta: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto/Kaupunkimaaseutuluokitus_paivitetty_Suom(57423)
Raportti: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315440/SYKEra_21_2020_Kaupunki_maaseutu_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y