Suomen Kotiseutuliitto haluaa kotiseututietoutta opetussuunnitelmaan

Paikallishistorian tuntemus ja kulttuurisen lukutaidon kehittäminen ovat tärkeitä kouluopetuksen osa-alueita. Koululaiset tulee tutustuttaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti lähiympäristön ominaisiin piirteisiin.

Suomen Kotiseutuliitto toteaa perusopetuksen valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että kotiseutukasvatus on maassamme valitettavan vähäistä.

Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän osaamista, jolla voidaan edistää kestävää kehitystä tukevaa elämäntapaa. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Näitä taitoja ovat kulttuurin lukutaito, osallisuus- ja vaikuttamistaidot ja kulttuurien moninaisuuteen liittyvät taidot.

Kotiseutukasvatuksella tuetaan oppijan paikallisidentiteetin kehittymistä ja hänen kykyään vaalia, muokata ja luoda paikalliskulttuuria sekä kasvaa kulttuurisesti monimuotoistuvan yhteiskuntamme jäseneksi.

Kulttuuriympäristö ja -perintö ovat koko ajan läsnä ympärillämme. Menneisyyteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja arvostamaan nykyisyyttä sekä evästää suunnittelemaan tulevaa. Kun oppija saa vahvan tietämyksen omasta kotiseudustaan, sen luonnosta, eliöyhteisöstä, asutuksesta ja elinkeinoista sekä paikallisesta kulttuurista, ymmärtää hän paremmin ympäristöään ja yhteisöään, jossa elää. Kotiseutukasvatusta lisäämällä vaikutetaan kestävän kehityksen edistämiseen, erityisesti sen sosiaaliseen ja kulttuuriseen näkökulmaan sekä yhteisöllisyyteen.

Suomen Kotiseutuliitto esittää kulttuuriympäristö- ja kotiseutukasvatuksen sisällyttämistä läpäisyperiaatteella osaksi kestävän kehityksen kasvatuksen kokonaisuutta. Tämä on mahdollista esimerkiksi säilyttämällä aihekokonaisuudet ”Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys” ja ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta” osana perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa.