Seurantalot turvaavat Suomen kriittistä infrastruktuuria
Seurantaloilla on iso merkitys paikalliselle kriisinkestävyydelle. Talot ovat monilla seuduilla ainoita tiloja, joissa voidaan järjestää apua ja turvaa.
Suomen noin 2500 seurantalolla on merkittävä rooli paikallisten yhteisöjen varautumisessa erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Kaikille avoimia lähikokoontumistiloja tarvitaan esimerkiksi vaikeiden luonnonolosuhteiden, onnettomuuksien tai laajempien kriisien varalta.
”Seurantalojen verkosto kattaa koko Suomen. Talot ovat monesti alueensa ainoita yhteisiä tiloja, joissa voidaan järjestää hätätilanteissa esimerkiksi puhtaan veden jakelua tai erilaisia tukitoimia”, painottaa seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.
Seurantalojen turvaaminen on osa Suomen kriisivalmiutta. Siksi seurantalojen korjausavustusta olisi välttämätöntä korottaa, vetoaa yhdeksän seurantaloja ylläpitävää keskusjärjestöä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Kylät, Suomen Työväentalojen Liitto, Raittiuden Ystävät, Finlands svenska Marthaförbund, ProAgria Keskusten Liitto, Finlands svenska hembydgsförbund ja Suomen Kotiseutuliitto.
Korjausavustus on kriittisen tärkeä tukimuoto seurantalojen elinvoimaisina pitämisessä. Avustusta leikattiin vuonna 2024 lähes kahdella kolmanneksella.
Jos seurantaloja joudutaan sulkemaan tai niiden ylläpito lakkaa, se uhkaa konkreettisesti kansalaisten turvallisuutta ja vaikeuttaa myös viranomaisten työtä kriisitilanteissa.
Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.
”Nykyisessä turvallisuustilanteessa on tärkeää, että korjausavustuksen merkitys osana Suomen kriittistä infrastruktuuria tunnistetaan”, Mikko Härö kokoaa.
Seurantalojen merkitys korostuu, kun palveluja keskitetään
Vapaaehtoisten paikallisyhteisöjen ylläpitämien seurantalojen merkitys kriisinhallinnassa korostuu, kun julkisesti ylläpidettyjä tiloja, kuten kouluja ja terveysasemia, suljetaan ja keskitetään. Myös seurakunnat joutuvat vähentämään tilojaan erityisesti harvaan asutulla seudulla.
”Toimiva ja aktiivinen seurantaloverkosto on kriisitilanteissa kustannustehokas ja matalalla kynnyksellä järjestyvä resurssi. Se on sitä sekä tilojen että tekijöiden osalta”, sanoo suunnittelija Hannu Ala-Sankola Suomen Nuorisoseuroista.
Seurantaloa ylläpitävä yhteisö tuntee alueensa väestön, osaa kohdentaa tukea oikein ja varmistaa, ettei kukaan jää avun ulkopuolelle. Ilman tätä osaamista viranomaisten voi olla mahdotonta tai vähintäänkin hyvin vaikeaa toimia kriisitilanteissa.
Seurantalot ovat turvapaikkoja, joihin voidaan järjestää sekä materiaalista että henkistä apua. Talot palvelevat myös ihmisten omaehtoista verkostoitumista sekä toimeen tarttumista ja vähentävät siten kriisiaikoina yhteiskunnan apuresurssien tarvetta.
”Seurantalot ovat kriittisessä roolissa siinä, että apua saadaan Suomessa järjestetty jokaiselle. Tätä rakennetta tulee nykytilanteessa vahvistaa”, summaa Hannu Ala-Sankola.
Korjausavustukset ovat tutkitusti tehokkaita
Keväällä 2025 valmistuneen vaikuttavuustutkimuksen mukaan korjausavustukset tukevat merkittävän rakennusperinnön säilyttämistä, mutta niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.
Vuonna 2024 seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle myönnettiin Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Lisäksi palkinnon myöntämisessä painotettiin kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä.
Seurantalot ovat yleishyödyllisiä, kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Vanhimmat taloista on rakennettu 1880-luvulla, ja monet niistä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.
Seurantalot tarjoavat alustan mitä moninaisimpaan paikallistoimintaan. Niillä harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria, aikuisia ja senioreita – joka puolella Suomea. Noin puolet seurantaloista sijaitsee seuduilla, jossa ei ole muuta vapaaseen kansalaistoimintaan soveltuvaa tilaa. Valtaosaa taloista pidetään yllä talkoovoimin.