Seurantalojen korjausohjelmalle haetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa

Seurantalojen korjausohjelmalle on haettu lokakuussa päättyneessä haussa Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa (European Heritage Awards /Europa Nostra Awards). Kotiseutuliitto teki palkintoehdotuksen yhdessä Seurantaloasiain neuvottelukunnan kanssa.

Hakemus tehtiin palkintoluokkaan kansalaisosallistuminen ja kulttuuriperintötietoisuuden herättäminen (Citizens Engagement & Awareness-raising).

Suomessa on edelleen noin 2000 seurantaloa. Tämä on kulttuurihistoriallisesti monella tavalla merkittävä kulttuuriperintökokonaisuus. Ne ovat olleet – ja ovat edelleen – kansalaisyhteiskunnan toiminnan kehtoja. Yhdistykset ovat rakentaneet niitä kodeikseen ja kokoontumispaikoikseen isolta osin talkoin ja talkoin niitä yhä suurelta osin tänäkin päivänä ylläpidetään.

Taloja ovat rakentaneet muun muassa nuorisoseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat, maamiesseurat, raittiusseurat, marttayhdistykset, urheiluseurat ja kyläyhdistykset.

Monet seurantalot ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita tunnistettavine erityispiirteineen. Ne todistavat myös historiallisesti tärkeitä tapahtumia. Talojen vuosikymmenestä toiseen jatkunut toiminta talkooperinteineen on arvokasta aineetonta kulttuuriperintöä.

”Seurantalojen merkitys harrastuspaikkoina ja kokoontumistiloina on edelleen erittäin suuri ympäröivälle paikallisyhteisölle”, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo toteaa.

Avustuksia 1970-luvulta lähtien

1970-luvulla moni erityisesti syrjäseuduilla sijainnut seurantalo oli ränsistynyt ja vaarassa autioitua maalta kaupunkeihin suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena. Niinpä valtiovalta ryhtyi avustamaan seurantalojen korjauksia. Pian avustusten jaon yhteyteen liitettiin korjausneuvontaa ja tämä tehtävä kanavoitui Kotiseutuliiton hoidettavaksi. Myös avustusten jako siirtyi ajan mittaan Kotiseutuliiton hoidettavaksi. Taustatueksi ja tasapuolisuutta varmistamaan perustettiin Seurantaloasiain neuvottelukunta, joka koostuu eri taloryhmien keskusjärjestöjen edustajista ja keskeisistä viranomaisista.

”Suurin kunnia talojen säilymisestä tulee silti antaa aina yhdistysten vapaaehtoisille puuhahenkilöille. Ilman heidän työtään historiallisen rakennuskannan siirtämiseksi tuleville sukupolville siitä olisi vähän jäljellä”, huomauttaa Seurantalojen neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.

Kilpailun järjestää kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra, joka toimii laaja-alaisesti eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen puolesta. Järjestön näkyvin toimintamuoto on näiden vuotuisten palkintojen jakaminen hyville kulttuuriperintöhankkeille yhdessä Euroopan unionin kanssa. Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland.

Palkituista 30 hankkeesta viisi saa pääpalkinnon eli Grand Prix’n ja 10 000 euron rahapalkinnon. Lisäksi jaetaan yksi 10 000 euron yleisöpalkinto, jonka valintaan kuka tahansa saa osallistua äänestämällä mieleistään hanketta netissä.